Turun tauti ja tapaus Kaskenkatu 3

Turun kaupunkiympäristölautakunta päätti tiistaina 7.4.2020 Kaskenkatu 3/ Mustainveljestenkuja 1 -asemakaavanmuutosluonnoksesta. Luonnos mahdollistaisi kolmikerroksisen kerrostalon rakentamisen Kaskenmäelle Mustainveljestenkujan varteen.

Mielestäni kyseistä tonttia ei pidä täydennysrakentaa. Sen sijaan asemakaava tulisi valmistella suojelukaavana, jossa tontilla olevat historiallisesti arvokkaat puurakennukset suojellaan eikä lisärakentamista sallita.kaskenkatua

Kaava-alue sijaitsee keskellä kaupunkikuvallisesti arvokasta historiallisen Turun keskustaa Samppalinnanmäen kupeessa. Kaavoitettavan tontin kadun reunalla sijaitsee kaksi museoviranomaisen arvoluokaltaan seudullisesti merkittäväksi määrittelemää rakennusta, jotka kiinteistön omistaja on päästänyt rapistumaan. Museokeskuksen lausunnon mukaan rakennusten vuosikymmenien laiminlyönnistä huolimatta ne ovat edelleen korjattavissa ”autenttisia ominaispiirteitä vaalien ja miljöökokonaisuuden luonne säilyttäen”.kaskenkatu

Ensimmäinen suojeluntarpeessa olevista rakennuksista on 1892 rakennettu uusrenessanssipuutalo, jossa on kivirakenteinen pohjakerros. Alunperin rakennus on toiminut asuntoina. Myöhemmin siinä on ollut kokous- ja liiketiloja, lasten päiväkoti ja Päiväkoti-niminen yökerho. Nyt rakennuksen maantasokerroksessa toimii anniskeluravintola ja sen pääkerros on tyhjillään.

Toinen tontilla sijaitsevista rakennuksista on L-kirjaimen muotoinen empirepuutalo. 1829-1830 rakennetun puutalon Kaskenkadulle ulottuvassa päädyssä on vuonna 1896 rakennettu kivirakenteinen sisäänkäynti. Sisäpihan puoleinen pääty on käytössä asuntona. Rakennus sisäänkäyntion arvokas sekä historiallisesti, rakennustaiteellisesti että ympäristöllisesti, mutta sen kunnossapito on pahasti laiminlyöty.

Nämä kaksi rakennusta on tarkoitus suojella asemakaavalla, joskin suojelumerkintöjen sisältöjä tullaan tarkastelemaan  vielä  kaavaehdotusvaiheessa. Lautakunnalle esitetyssä  kaavaluonnoksessa erityisesti empirepuutalolle esitetty suojelumerkintä oli muotoilultaan hyvin löyhä salliessaan rakennuksen korjaamisen ”uudisrakentamiseen vertautuvalla tavalla”. Nähdäkseni syy esitettyyn löyhään suojelumerkintään kytkeytyy olennaisesti rakennuksen kunnossapidon laiminlyöntiin. Suojelumerkinnän tarkempaan sisältöön tullaan kuitenkin palaamaan tarkemmin kaavaehdotusvaiheessa.sisäpiha

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kiinteistön omistajalla on vastuu ja velvollisuus pitää huolta omistamiensa rakennusten kunnosta. Rakennus- ja lupalautakunta on uhkasakon uhalla velvoittanut kiinteistön omistajan kunnostamaan tontilla olevat rakennukset 31.12.2019 mennessä (Ks. http://ah.turku.fi/rlupalk/2019/0806016x/3940499.htm). Uhkasakko ei kuitenkaan ole tuottanut tulosta, vaan rakennusten laiminlyöntiä on jatkettu vuodesta toiseen.

Vuosia kestänyt rakennusten kunnossapidon laiminlyöminen (eli rakennusten huono kunto) ei voi toimia perusteluna suojelun vesittämiselle (mahdollinen liian löyhä suojelumerkintä) tai lisärakennusoikeuden myöntämiselle tontille. Kaupungin ei pidä tehdä kaavoituspolitiikkaa, jossa palkitaan lisärakennusoikeudella kiinteistön omistajaa, joka ei huolehdi rakennusten kunnossapidosta. Esitetty rakennuspaikka on myös uudisrakentamiselle sopimaton.

Kaavoitettavan tontin merkitys ei synny vain edellä esitettyjen rakennusten rakennustaiteellisista tai kyseisten rakennusten historiallisista arvoista. Tontilla olevat rakennukset ovat 1800-luvulta, mutta sen historia ulottuu huomattavasti kauemmaksi. Keskiajalla nykyisen Kaskenmäen paikkeilla sijaitsi Pyhän Olavin Dominikaanikonventti. Nyt kaavoitettava alue onkin todennäköisesti kuulunut luostarialueeseen, jonka rakennukset tuhoutuivat vuonna 1537 palossa.

Museokeskuksen lausunnon mukaan kaavoitettavalla tontilla on keskeinen merkitys Turun historian ja monitahoisen kaupunkikuvan ilmentäjänä. Tämä syntyy tontin topografiasta. Tontin kaavoituksessa ei tule tehdä ratkaisuja, jotka tärvelevät Samppalinnanmäelle johtavia graniittiportaita eikä portaiden vieressä olevien rakennusten ja kivisen tukimuurin kaupunkikuvallista asemaa.

Tontti rajautuu  Kaskenkadun toisella puolella olevaan valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennetun kulttuuriympäristön alueeseen (RKY) Vartiovuorenpuistoon, Aurajoen kansallismaisemaan sekä Kansalliseen kaupunkipuistoon. Museokeskuksen inventoinnissa tontti on määritelty kaupunkirakenteessa keskeisellä paikalla seudullinen arvostatuksen (SR4) piiriin. Mielestäni tulisi olla selvää, että pelkät suojelumerkinnät rakennuksille eivät riitä. Kaavoituksessa tulee pitäytyä ratkaisuissa, joilla alueen miljöön arvo tunnustetaan ja suojellaan. Kiinteistön omistaja on velvoitettava kunnostamaan historiallisesti arvokkaat rakennukset ilman lehmänkauppoja lisärakennusoikeudesta tai muusta vastaavasta.muuria

Lautakunnan hyväksymässä asemakaavaluonnoksessa tontin kerrosala nousisi nykyisen vanhentuneen kaavan sallimasta 1212 k-m2:stä 1739 k-m2:iin. Esitetty kerrosala sisältää kaava-alueella olevat rapistumaan päästetyt arvorakennukset, ullakkotilan sekä Mustainveljestenkujan viereen, Kaskenkadun varressa olevan uusrenessanssitalon taakse tulevan 490 kerrosalaneliön uudisrakennuksen.

Uudisrakennus muuttaisi kyseisen tontin sekä kaava-aluetta laajemman ympäristön luonnetta huomattavasti. Kaavaluonnoksessa Mustainveljestenkujan varteen rakennettava uudisrakennus on kolmikerroksinen, mutta hivenen matalampi juuri tontin reunassa muurin vieressä. Pääosin rakennus olisi kolmikerroksinen. Toteutuessaan uudisrakennus peittäisi olennaisesti kaupunkikuvaa Kaskenkadulta ja Vartiovuorenmäeltä katsottuna ja heikentäisi olemassa olevien rakennusten kaupunkikuvallista asemaa. 2006 tontilta purettiin pieni vuonna 1906 rakennettu tiilirunkoinen talousrakennus. Mielestäni purettuun piharakennukseen viitaten ei voi uskottavasti perustella uuden kerrostalon rakentamista kyseiselle paikalle.kiviportaikkoa

Esitin lautakunnassa, että kaavaluonnoksesta poistettaisiin uudisrakentamisen mahdollista 490 k-m2:n rakennusala. Esitystäni kannatti puoluetoverini Alpo Lähteenmäki, mutta kaikki muut lautakunnan jäsenet olivat uudisrakennuksen kannalla. Vihreät tekivät lautakunnassa esityksen, jossa kolmikerroksinen uudisrakennus madallettaisiin viereisen tontin tukimuurin korkuiseksi. Vihreiden esitykseen sisältyy kuitenkin samat perusongelmat kuin hyväksyttyyn kaavaluonnokseen, vaikka hivenen ”pienempinä”. Muuriin asti ulottuva rakentaminen peittäisi itse muurin, joka niin ikään on tärkeä osa Samppalinnanmäen ympäristön omaleimaisuutta ja historiallista kerroksellisuutta.

Lisärakentamisen sijaan kaava-alueen ympäristöä tulisi vaalia ja kunnostaa siten, että rakennetun ympäristön rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset ominaispiirteet pääsevät omaan arvoonsa. ”Kaskenkatu 3/Mustainveljestenkuja 1” asemakaava tulisi siis valmistella suojelukaavana, jossa suojellaan sekä tontilla olevat arvokkaat rakennukset sekä miljöö eikä alueelle sopimatonta uudisrakentamista sallita, ei edes ”vain vähän” kompromissin nimissä.

10 thoughts on “Turun tauti ja tapaus Kaskenkatu 3

  1. En ymmärrä tätä ”Turun tauti” natsi kortin vetämistä esiin aina, kun pitäisi keskustella asioista rakentavasti sekä ratkaisuhakuisesti. Kyllä tuolla on vaikea aktivoida paikallisia mukaan. Ensin sanotaan ” haista paska” ja sitten pyydetään nimeä adressiin. Neuvoni onkin, että kannattaa keskittyä asiaan aina kun haluaa saada jotain aikaan. Typerät provosoivat ja yleistävät kommentit eivät ole sivistynyttä ja tuloksellisuuteen pyrkivää verbaalisuutta.

    Tykkää

    • Hei Ari!

      Kiitos kommentista. Käytin otsikossa Turun tauti -käsitettä, koska pidän sitä hyvänä terminä, joka kuvaa kaupungissa vuosikymmeniä harjoitettua kaavoitus- ja rakennuspolitiikkaa, jota haluan muuttaa. Tässä politiikassa yksityisten tahojen taloudelliset intressit menevät toistuvasti yleisten intressien edelle, kuten esimerkiksi kulttuuri- ja rakennushistoriallisten arvojen edelle. Toki kyse on laajemmasta asiasta kuin pelkistä historiallisista arvoista, siitä millä ja keiden ehdoilla kaupunkia kehitetään ja rakennetaan.

      Ystävällisin terveisin
      Elina Sandelin

      Tykkää

  2. Kyllä Turku tarvitsee vanhoja puutaloja varsinkin keskusta alueelle niiden kaikkien rumien betonikuutioiden vierelle tasapainottamaan maisemaa

    Tykkää

  3. Ei saa purkaa!
    Miksi Turussa pitää koko ajan vain purkaa? Vanhaa kulttuuria ja tunnelmaa sekä kaupunkikuvaa tuhoten? Tämä täydennys rakentaminen on aivan suorastaan järkyttävää. Omakohtaisesti menetin asumisviihtyisyyden merkittävästi,,Sepänkadulla.

    Liked by 1 henkilö

  4. Todella hyva etta joku puhuu Turun vanhojen rakennusten sailytyamisen puolesta! Niita voisi kunnoststtuna nayttaa turisteillekin(kun ajat normalisoituvat) kum taas uutta kerrostaloa tuskin. Todellakin kummallista etta puutalon huollon laiminlyominen palkitaan- sen sijaan palkita puutalojen kunnosta
    Ista.

    Liked by 1 henkilö

  5. Olen jo pitkään huolestuneena seurannut kyseisten rakennusten alasajoa.
    Ne tarvitsevat suojelukaavan eivätkä mitään lisärakennuksia. Eiköhän ole jo aika siirtyä suojelemaan viimeisiä vanhoja miljöitä eikä pyrkiä täyttämään jokaista tyhjää maatilkkua silmät ahneudesta kiiluen.

    Liked by 1 henkilö

  6. Vedin Kuopiossa aikoinaan Pro-puutalo -liikettä ja otin kantaa erinäisiin kaavallisiin ratkaisuihin. Kuopiossa oli vallalla lahotuslinja, kuten Oulussa polttolinja. Lopulta Kuopiossakin päädyttiin polttolinjalle. Kaupungissa on puutaloja fragmetteina siellä täällä ja paljon mainostetut rännikadut kuilutetaan väärän mittasuhteen rakentamisella. Joku totesikin minulle ykskantaan, että suuri raha voittaa aina. Niinpä. Jotain sain aikaiseksi, mutta kuitenkin… Olen päällisin puolin tutustunut kirjoituksessasi mainittuihin rakennuksiin. Toivon menestystä ponnisteluillesi.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s