Ratikka – kaikille vai harvoille?

Maanantaina 20.4.2020 Turun kaupunginvaltuusto päätti raitiotiehankkeen suunnittelemisen jatkamisesta äänin 49 jaa -16 ei ja 1 tyhjä. Tässä linkki kokoustiedotukseen/pöytäkirjaan: http://ah.turku.fi/kv/2020/0420004l/4060258.htm.

Alla kokouksessa pitämäni puheenvuoro, jossa nostin esille muutamia keskeisiksi katsomiani kriittisiä näkökulmia kyseiseen hankkeeseen. Aihe on taustoiltaan ja vaikutuksiltaan monisyinen, mutta tässä oma viiteen minuuttiin rutistettu puheenvuoroni.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kuten valtuutettu Olli Manni (kok) toi kokouksen alussa puheenvuorossaan esille, kokoomus on hyväksymässä tämän suunnittelupäätöksen, mutta pitää hyvin auki sen onko kyseinen ryhmä valmis varsinaisen investointipäätöksen tekemiseen tulevaisuudessa.

Kokoomus kannattaa suunnittelun jatkamista ja sitä, että siihen perustuen kaavoituksessa jatketaan hyvin tehokasta ja tiivistä kaavoittamista, vaikka mitään varmuutta raitiotiestä ei kuitenkaan ole.

Vihreiden kanta taasen näyttää hieman toisenlaiselta: raitiotietä kannatetaan ja sitä ajetaan käytännössä millä hinnalla ja ehdoilla tahansa. Fraasimaisissa ”tulevaisuusinvestointi” -puheissa ratikka esitään jonkinlaisena sampona, ihmekoneena, joka tuo tulleessa kaiken hyvän.

Ajattelutapa, jossa raitiotie hanketta tarkastellaan vain ja ainostaan sen toivottujen, odotettujen ja spekuloitujen hyötyjen näkökulmasta, mutta hankkeeseen liittyvät riskit ja ongelmat sivuutetaan, on hätkähdyttävä. Tämän ”tulevaisuusinvestointi” -puheen uusintajien kohdalla riskinä on, että heidän ajaessa ratikkaa millä ehdoilla tahansa, ratikan vuoksi voidaan hyväksyä mitä tahansa muuta (kuten leikkaus- ja yksityistämispolitiikka ja muiden tärkeiden investointien lykkääminen tai tekemättä jättäminen).

Raitiotie ei ole hankkeena yksiselitteisti hyvä tai huono. Raitiotiellä on liikkumismuotona ehdottomat etunsa. Itse olen vuosien aikana suhtautunut varovaisen myönteisesti raitiotiehen, pohtien kuitenkin siihen liittyviä riskejä ja eturistiriitoja. Viime vuodet olen nähnyt läheltä tämän kaupungin ns. kaupunkikehittämispolitiikkaa ja tämän pohjalta tarkastellut eri tahojen intressejä ratikan suhteen. Tämä on vahvistanut huoliani siitä, ettei tämä nyt käsillämme oleva ratikkasuunnitelmaluonnos – toisin kuin valtuutettu Niinistö sanoi – tosiasiassa olekaan sosiaalisesti vastuullinen investointi, vaan monin tavoin riskialtis ja ongelmallinen kun hankkeen yhteiskunnallisia vaikutuksia tarkastellaan laajemmin.

Ehkä keskeisin seikka ongelma hankkeessa on sen hinta. Kuten esityslistalta voi lukea ”tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon perusteella on epätodennäistä, että kaupunki kykenee toteuttamaan joukkoliikenneratkaisun ensimmäisen vaiheen investointihankkeen esitetyssä aikataulussa kestävän investointitalouden raamissa ilman kaupunkikonsernin merkittävää nettovelkaantumista tai käyttötalouden menokasvun aiheuttamaa painetta kunnallisveron tasoon.”

Kuten tässäkin kokouksessa on tuotu esille, kokoomus vaatii tiukkaa taloudenpitoa ja sitoo ratikan tähän. Hankkeeseen sitoutuminen tarkoittaa sekä leikkauksia käyttömenoista (palveluista) ja vaikuttaa muiden tarpeellisten investointien toteuttamiseen ja aikatauluihin.

Raitiotien suurten kustannusten hyväksymisen perusteluksi kerrotaan tyypillisesti, että raitiotie on tuottava investointi, joka tuo taloudellista kasvua, työpaikkoja ja suotuisaa kaupunkikehitystä pitkällä aikajänteellä. Nähdäkseni se kaupunkikehitys, johon Turun raitiotiehanke on kytketty, ei ole suinkaan yksiselitteisesti toivottavaa. Sitoutumalla hankkeen suunnittelun jatkamiseen, enemmistö valtuutetuista vaikuttaa sitoutuvan toinen toistaan ongelmallisempiin tehokaavoihin ja ympäristön arvoja runnovaan täydennysrakentamiseen.elinatori

Raitiotien kerrotaan tyypillisesti myös nostavan maanarvoa. Tämä pitää varmasti paikkansa. Maan arvonnousu ei kuitenkaan ole kaikista näkökulmista myönteinen seikka. Maan arvonnousu tarkoittaa tavanomaisesti myös asumisen hinnan nousua, asuntojen ja vuokrien hintojen noustessa. Raitiotie olisi hyvin todennäköisesti hyödyllinen hanke, joillekin, mutta on naiivia ajatella, että raitiotien kautta saatava toivottu taloudellinen kasvu jakautuisi tasapuolisesti hyvinvointina kaikille kuntalaisille.

Keskustelua siitä mikä on riittävä asukaspohja ratikalle on käyty monissa yhteyksissä. Raitiotie voi olla toimiva joukkoliikenneratkaisu myös pienessä kaupungissa kaupunkirakenteesta riippuen. Turun olemassa oleva kaupunkirakenne ei kuitenkaan tue raitiotietä samaan tapaan kuin esimerkiksi Tampereella. Nyt esitetyn linjauksen kannattavuus perustuu täysin tulevaisuudessa oletettavasti toteutumaan tulevaan asumiseen, eli parantaa nykyisten joukkoliikenteen käyttäjien palvelua vain rajallisesti.
Varissuo on linjauksessa mukana, koska linjaukseen on ollut välttämätöntä saada mukaan asuinalue, jossa on jo nyt paljon joukkoliikenteen käyttäjiä, jotta ratikalle riittäisi käyttäjiä.

Valtuutettu Maaskola sanoi puheenvuorossaan, että nykyaikainen raitiotie on nopea. Tämä pitää paikkansa. Havainnollistan tätä hieman:

Varisssuo – Kraatarinkatu – Orminkuja – Talpiankuja –Pelttarinkatu – Koukkarinkatu – Pihkalankatu – Itäkeskus – Hinsta Knaapinkatu – Hännikönkatu – Kotkankatu – Pääskyvuori.

Nämä ovat 12 linja-autopysäkkiä Varissuon päätepysäkiltä Pääskyvuorelle, jota pitkin suunniteltu ratikka tulisi kulkemaan.

Jos tarkastellaan pysäkkejä samalla reittipätkällä ratikalla, pysäkit olisivat:

Orminkuja – Itäkeskus – Pääskyvuori.

Kun reitillä on 12 pysäkin sijaan pysäkkejä vain kolme, ei ole ihme, että matkustaminen
nopeaa ja tehokasta, ainakin niille, jotka asuvat aivan näiden harvempien pysäkkien läheisyydessä tai heille joille matka kauempana olevalle pysäkille on vaivaton.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s