Henkilöstösäästöt johtavat ostopalveluiden kustannusten kasvuun

Maanantaina 21.9.2020 Turun valtuusto käsitteli kokouksessaan talouden toista osavuosikatsausta. Osavuosikatsauksen kohdalla valtuustoissa käytiin pitkähkö keskustelu, jonka keskiössä oli muun muassa viime viikolla julkisuuteen nousseet kaupungin henkilöstön kanssa aloitettavat yhteistoimintaneuvottelut ja 7,2 miljoonan henkilöstökuluihin määritelty säästötavoite.

Vasemmistoliitto esitti kokouksessa, ettei säästöjä henkilöstä tehdä. Valtuuston puheenjohtaja kuitenkin tulkitsi, ettei valtuusto voi asiasta päättää, koska asiaa ei ole vielä valmisteltu, vaikka kaupunginjohtaja Minna Arve (kok) kommenttipuheenvuorossaan totesi, että yt-kutsu nojaa nimenomaan osavuosikatsauksessaan esitettyihin lukuihin. Lopulta asia saatiin äänestykseen, kun valtuutettu Yrttiaho muutti tekemänsä henkilöstösäästöjä vastustavan muutosesityksen palausesityksen muotoon. Henkilöstösäästöjä vastustava linja hävisi valtuustoäänestyksen äänin 54-12.

Alla kokouksessa pitämäni puhe tekstinä. (Teksti ei ole sanatarkka esitys puheesta, mutta sisältö on sama.)

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kun Turun päivänä taivaalla räiskyivät värikkäät ilotulitukset, monen työstään ja toimeentulostaan huolissaan olevan kaupungin työntekijän mielestä ilo oli kaukana. Kun tieto yt-neuvotteluista, jonka tavoitteeksi on määritelty yli 7 miljoonan säästöt kaupungin henkilöstöstä, tuli julki, lukuisten tavallisten työntekijöiden, ja heidän perheidensä parissa nousi huoli työn ja toimeentulon jatkumisesta. Lomautetaanko, irtisanotaanko, jatkuuko määräaikainen työsuhde, onko oma ja perheen leipä turvattu? 

Henkilöstösäästöissä ei ole kyse pelkästään työntekijöiden palkasta. Kyse on myös yhteiskunnallisesti keskeisimpien peruspalveluiden toimivuudesta, kuntalaisten arjesta, hyvinvoinnista ja oikeuksista. Oikeuksista, joiden toteutumiseen mennyt vuosi koronatoimineen ja poikkeusoloineen on jo entuudestaan vaikuttanut radikaalisti.

Koronakevään aikana muun muassa lasten neuvolakäynnit ovat olleet jäissä, niin lasten kuin aikuistenkin kuntoutuspalvelut eivät ole toimineet normaaliin tapaan, perusterveydenhuollon toimintaan on vaikuttanut monet erilaiset koronatoimet, ajat ei-kiireellisiin toimenpiteisiin on ollut kortilla, ja paikoitellen jo entuudestaan pitkät jonot palveluihin ovat pidentyneet.  

Vammaisten ja vanhusten asumispalveluiden piirissä elävien ihmisten elämänpiiriä on keväällä ja sen jälkeenkin raskaasti rajattu erilaisilla juridisesti kyseenalaisillakin vierailukielloilla. Toimenpiteet ja ohjeet, joilla on rankasti rajattu ihmisten sosiaalista kanssakäymistä on hankaloittanut ihmisten normaalia arkea, rajannut perusoikeuksia ja estänyt mm. kuntoutuksen saamista tai henkilökohtaisen avun saamista. Vierailukielloilla ja erinäisillä karanteeneillä on ollut huomattavia vaikutuksia ihmisten toimintakykyyn, terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin.

Edelleen monilla työpaikoilla pohditaan päivittäin kuinka työt ja työvuorot järjestetään, jotta kesken päivän mahdollisten koronaoireiden vuoksi töistä passitettujen työntekijöiden työt saadaan tehtyä. Edelleen kaupungilla on mm. hoitajien ja opettajien rekrytoinnissa ja sijaisten saamisessa paikoitellen huomattavia hankaluuksia.

Henkilöstöstä säästämisen sijaan nyt olisi oikea aika Turussa ottaa vastuu ja tehdä päätöksiä, joilla asioita korjataan ja ihmisten arkea ja elämää helpotetaan.

Väitän, että esitetyt massiiviset säästöt henkilöstöstä on tosiasiassa täysin epärealistiset. (Valtion myöntämät koronalisärahoitukset rajaavat säästöjen piiristä jo ison osan sivistystoimialan toiminnoista ulos, eikä ole realismia, että esitettyjä säästöjä saataisiin esimerkiksi soten tai vapaa-aikatoimialan piiristä.) Leikkaamalla henkilöstöstä ei tosiasiassa edes saada säästöjä. Kurittamalla henkilöstöä saadaan päinvastoin kustannukset nousemaan kun sen seurauksena aulkopuolelta ostettujen palveluiden kustannukset nousevat. Jo nyt osavuosikatsauksessaan voimme lukea, että hyvinvointitoimialalla ”Kustannuslajiryhmäkohtaisessa tarkastelussa suurin ylitys tulee palveluiden ostoista, jossa ylitystä ennustetaan 29,2 miljoonaa euroa.” 

Esittämällä tällaisia summia (7,2 miljoonan säästötavoite) saadaan kuitenkin ihmisiä peloteltua ja huolestumaan. Tällä politiikalla luodaan epävarmuutta työpaikoille ja viedään edellytykset työn ja palveluiden kehittämiseltä.

Leikkaamalla kaupungin omasta henkilöstöstä leikkaaminen on suoraan Kokoomuksen politiikkaa, jossa verorahoja ohjataan vielä nykyistä laajemmin yksityiselle sektorille. Se on oikeistolaista politiikkaa, jolla avulla palveluiden ulkoistamista ja yksityistämistä jatketaan.

Problematiikka, joka koskee henkilötyövuosimäärä säästämistä ja niihin kytkeytyvää ostopalveluiden osuuden kasvua on käsitelty tässä salissa muun muassa tarkastuslautakunnan raportin yhteydessä, joten aiheena sen ei enää tulisi olla valtuustolle vieras. Nyt osavuosikatsauksen yhteydessä ollisinkin mielestäni täysin oikea paikka valtuuston linjata siitä, onko tämä sitä politiikkaa, jota tässä kaupungissa halutaan tehdä.

Itsenäisyydenaukion kaavoittaminen jatkuu kokoomuksen ja vihreiden äänillä

IMG_0001Uuden musiikkitalon asemakaavan tavoitteet olivat eilen tiistaina 16.6.2020 Kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyssä. Esitin kokouksessa asemakaavan tavoitteiden hylkäämistä. Perustelut asian hylkäämiselle olivat vahvat ja äänestys harvinaisen tiukka (6 jaa, 6 ei, 1 tyhjä). Lopulta asia ratkaistiin lautakunnan puheenjohtaja Saara Ilvessalo (vihr) äänellä. Uuden musiikkitalon asemakaavoitus Itsenäisyydenaukiolle jatkuu.

Kokouksessa tekemäni hylkyesityksen perustelut olivat seuraavat:

”Esitetty paikka uudelle konserttitalolle on täysin sopimaton. Itsenäisyydenaukio on osa valtakunnallisesti arvokkaaksi määriteltyä maisema-aluetta Aurajoen itärannan kulttuurirakennusten muovaamassa ympäristössä. Uuden konserttitalon rakentamista Itsenäisyydenaukiolle ei ole mahdollista toteuttaa kulttuuriympäristön luonnetta ja arvoa huomioimalla tavalla ja siksi asemakaavoitus tulee keskeyttää.

Uudisrakentaminen ei elävöitä jokirantaa vaan rakentaa olemassa olevan aukion täyteen. Se heikentäisi kaupunginteatterin, valtion virastotalon ja Wäinö Aaltosen museon rakennusten kaupunkikuvallisia asemia. Paikka on ongelmallinen myös liikenteellisesti ja se vaatisi vaikeita ja kalliita pysäköintiratkaisuja, jotka tulisivat lisäämään konserttitalon kustannuksia entisestään.”

Asemakaavoituksen perustavanlaatuisen ongelmat eivät ratkea arkkitehtonisella kikkailulla. Esitetty rakennus ei yksiselitteisesti sovi paikkaan, eikä asiaa voida ratkaista pohtimalla rakennuksen sijoittelua. Kansallista kaupunkipuistoa voida korvata suunnittelemalla rakennuksen katolle viherkattoa tai muuta vastaavaa.

Hylyn puolesta äänestivät:

Alpo Lähteenmäki (vas), Elina Sandelin (vas), Tapio Van Ooik (vihr), Kristiina Hellsten (SDP), Ville Lintunen (SDP), Juha Anttila (ps)

Itsenäisyydenaukion rakentamisen jatkamisen puolesta äänestivät:

Saara Ilvessalo (vihr), Liisa Laukkanen (vihr), Olli Manni (kok), Jutta Wiren (kok), Alvar Euro (kok) ja Laura Kontu (kok).

Keskustan Seppo Muurinen äänesti tyhjää.

Koska äänestystulos meni tasan, äänestystuloksen ratkaisi lautakunnan puheenjohtajan ääni. Näin ollen kaavoittaminen Itsenäisyydenaukiolle jatkuu kokoomuksen ja vihreiden äänien turvin.

Kokoustiedotuksen voi lukea tästä.

 

 

 

 

 

 

Lapsiperheiden kotipalvelu kunnallistettava

Maanantaina 15.6.2020 Turun valtuuston käsitteli kokouksessaan useita merkittäviä asioita, kuten esimerkiksi tarkastuslautakunnan raportin vuoden 2019 arviointikertomuksesta. Yksi tarkastuskertomuksessa esille nostettu seikka koski kaupungin oman työn ja ulkopuolelta ostettavien palveluiden välistä suhdetta.

Raportissa nostettiin aiheellisesti esille kysymys siitä kuinka tarkoituksenmukaista on, että samaan aikaan kun kaupungin henkilöstömenot hyvinvointitoimialalla ovat vähentyneet, palveluiden ostot ovat huomattavassa määrin kasvaneet. Nähdäkseni tarkastuslautakunnan raportissa tekemä huomio tulisi ottaa vakavasti. Henkilöstömenoista säästäminen ei ole taloudellisesti kestävää politiikkaa, jos se samanaikaisesti tarkoittaa sitä, että organisaation ulkopuolelta ostettavia palveluita tarvitaan yhä enemmän.

Yhteiskunnallisesti keskeisten palveluiden järjestämiseksi kunnan omana työnä puhuu myös monet palveluiden laatuun, tasa-arvoon ja kehittämiseen liittyviä tekijät. Aiheeseen liittyen jätinkin kokouksessa aloitteen koskien lapsiperheiden kotipalvelun kunnallistamiseksi.IMG_0004

Valtuustoaloite
Turun kaupunginvaltuusto
15.6.2020

Aloite lapsiperheiden kotipalvelun kunnallistamiseksi 

Lapsiperheiden kotipalvelu on yhteiskunnallisesti tärkeä lasten ja perheiden hyvinvointia ja tasa-arvoa tukeva palvelu. Kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014,19 § ).

Kyseessä on merkittävä ennaltaehkäisevä, lasten ja perheiden eriarvoisuutta vähentävä palvelu. Kun perheet saavat konkreettista käytännön apua ja tukea arkeensa riittävästi jo varhaisessa vaiheessa, raskaampien ja kalliiden lastensuojelun toimien ja palveluiden tarve yhteiskunnassa vähenee.

Valitettavan usein tukea saadaan liian myöhään, kun haasteet arjessa ovat jo kasvaneet suuriksi ja ongelmia muodostunut. Riittävä ja aidosti matalalla kynnyksellä saatava konkreettinen apu ja tuki arkeen parantaa vanhempien jaksamista, tukee lasten ja vanhempien välisiä kiintymyssuhteita ja lisää tasapainoa lasten kasvuympäristöön, jolloin suuria haasteita kehittyy vähemmän.

Riittävät julkiset panostukset lapsiperheiden kotipalveluun ovat sekä sosiaalisesti että taloudellisesti perusteltuja.

Turussa lapsiperheiden kotipalvelu tuotetaan palvelusetelijärjestelmän kautta yksityisten yritysten toimesta. Palvelun yhteiskunnallisen merkittävyyden vuoksi, palvelut tulisi järjestää julkisesti tuotettuna. Palvelun tuottaminen kunnan omana turvaa paremmin palvelun jatkuvuuden, parantaa palvelun laatua ja tukee moniammatillisen yhteistyön toteuttamista.

Kunnallisessa palveluntuotannossa työntekijöiden työssään kehittämä ammattitaito ja osaaminen pysyy kaupungin oman organisaation hyödynnettävissä ja kaupunki pystyy vaikuttamaan paremmin palvelun laatuun muun muassa työntekijöiden kouluttamisen, työnohjauksen ja palveluiden kehittämisen avulla.

Edellä esitetyn perustuen esitän, että:

–  Aloite lapsiperheiden kotipalvelun kunnallistamiseksi viedään hyvinvointitoimialalle valmisteluun ja sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyyn.

– Hyvinvointitoimialalla aloitetaan tarvittavat valmistelut, jotta voidaan palkata riittävä määrä työntekijöitä palvelun järjestämiseksi kunnan omana työnä. Nykyisestä palvelusetelijärjestelmästä luovutaan sopivan siirtymäajan kuluessa. Samalla osoitetaan tarvittavat lisäresurssit palveluun.

– Lapsiperheiden kotipalvelun kriteerit viedään sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyyn. Uudet kriteerit muotoillaan siten, että perheet saavat palvelua aidosti matalalla kynnyksellä, vaikka perheissä ei olisi mahdollista lastensuojelun tarvetta.
Turussa 15.6.2020

Elina Sandelin
Kaupunginvaltuutettu (vas)

Turun uusi musiikkitalo on järjetön hanke

Koronakriisi on osaltaan vaikeuttanut kuntien taloustilanteita ja voimistanut yhteiskunnallista tilannetta, jossa julkisia varoja tarvitaan entistä enemmän ihmisten taloudellisen ahdingon sekä sosiaalisten ja terveydellisten tilanteiden kohentamiseen. Nyt jos koskaan poliittisten päättäjien tulisi osata käyttää kriittistä harkintaa siinä miten julkisia varoja käytetään.

Turussa ns. kriittistä harkintaa ja tiukkaa menokuria näytetään harjoitettavan kun kyse on palveluita koskevista sopeutustoimista tai vaikkapa pienten yhdistysten toiminta-avustuksista, mutta kun päätettäväksi tulee isoja useiden kymmenien miljoonien investointeja, kriittisyydellä ja varovaisuudella ei näytä olevan päätöksenteossa samanlaista sijaa.

IMG_0003

Itsenäisyydenaukio Aurajoenrannasta.

Koronan nimissä kaupunginhallitus ja lautakunnat ovat siirtyneet etäkokouksiin, joissa viedään läpi erittäin merkittävän mittaluokan hankkeita koskevia päätöksiä. Nyt kaupungissa ajetaan päätäpahkaa uutta massiivista musiikkitaloa Itsenäisyydenaukiolle Aurajoenrannan kulttuurimaisemaan, vaikka hankkeen riskit ja paikan täysi sopimattomuus (eli ”haasteet”) ovat hyvin tiedossa.

Asemakaavaehdotuksen lähtökohtaisesti mahdottomat tavoitteet

Kaupunkiympäristölautakunta käsitteli musiikkitalon asemakaavan tavoitteita kokouksessaan tiistaina 9.6.2020. Esitin kokouksessa asemakaavoituksen keskeyttämistä. Kaavan tavoitteet jäivät kuitenkin vielä viikoksi lautakunnan pöydälle pohdittavaksi.

Nähdäkseni esitetyt asemakaavan tavoitteet ovat jo sisäisesti ristiriitaiset. Massiivisen kulttuurilaitoksen rakentamista avoimelle puistoalueelle ei ole lähtökohtaisesti mahdollista toteuttaa Aurajoen kulttuuriympäristön arvoa ja luonnetta huomioimalla tavalla. Tämän vuoksi hanke tulisi välittömästi keskeyttää.

Asemakaavoituksen ”haasteiksi” on tunnistettu muun muassa tontin ahtaus, maaperän rakennettavuuteen liittyvät seikat kuten sen pilaantuneisuus, alueella olevien autopaikkojen riittävyys jo nykytilanteessa, sekä liikennejärjestelyt uuteen tarvittavaan pysäköintilaitokseen, jonka uusi musiikkitalo tulisi vaatimaan.

Kansallisen kaupunkipuiston täyteenrakentaminen ei elävöitä jokirantaa

Kaupunki on perustellut Itsenäisyydenaukiota uuden musiikkitalon paikkana muun muassa jokirannan ”elävöittämisellä”. Käytännössä massiivinen uudisrakennus heikentäisi maisemaa, kaupunkitilan viihtyisyyttä ja muodostaisi esteitä liikkumiselle kulkupeliin katsomatta. Erityisen huonosti aukiolle sopisi musiikkitalon kaltainen suuri rakennus, jonka käyttö vaatisi konserttien ja tapahtumien aikaisen liikenteen ja asiakaspysäköinnin sujuvuutta.

Esitetty sijainti on osa kansallista kaupunkipuistoa. Uudisrakennus huonontaisi jokirannan käyttömahdollisuuksia julkisena tilana ihmisten vapaassa oleilussa ja ulkoilussa. Toisin kuin on väitetty, musiikkitalohanke ei edistä jokirannan elävyyttä, ellei elävyydeksi katsota viheralueen täyteenrakentamista sekä kalliita ja vaikeita liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä.

IMG_0001

Turun kaupunginteatteri aukion reunalla.

Iso kulttuurilaitos kaupunginteatterin, valtion virastotalon ja Wäinö Aaltosen museon väliin pilaisi nykyisen rakennetun ympäristön kokonaisuuden. Mittakaavaltaan huomattavan kokonainen rakennus heikentäisi edellä mainittujen rakennusten rakennustaiteellisia arvoja viedessään niiltä niiden nykyisen vielä kohtalaisen avoimen sijaintinsa aukion reunoilla.

Hankkeen perustavanlaatuisen ongelmat eivät ratkea arkkitehtonisella kikkailulla. Itsenäisyydenaukion pilaamista rakentamisella ei voi korvata minkäänlaisilla ”viheristutuksilla”, joista kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kirjoitetaan, vaikka viheristutukset sinänsä olisivatkin ihan kivoja.

IMG_0002

Wäinö Aaltosen museo aukion reunalla.

Tietoista riskinottoa?

Mikäli kaupunki päättää tosissaan yrittää uuden musiikkitalon kaavoittamista Itsenäisyydenaukiolle, kaupunki ottaa tietoisen riskin, että kaupungin orkesterin tarvitsemia asiallisia tiloja orkesterin toiminnalle ei tulla saamaan moneen vuoteen, mahdollisen kaavan kaatuessa oikeudessa tai jäädessä vuosia kestäviin valitusprosesseihin.

Musiikkitalon hinta olisi alustavan arvion mukaan noin 70 miljoonaa euroa, mutta hyvin mahdollinen riski on, että kun budjetti nousee, kustannusten annetaan nousta eikä kuntalaisten kukkaronnyörejä enää myöhemmässä vaiheessa uskalleta sulkea, koska aloitettua rakennusprojektia ei voida jättää kesken.

Uutta musiikkitaloa realistisempi ja parempi vaihtoehto parantaa orkesterin toimintaedellytyksiä olisi aloittaa nykyisen konserttitalon peruskorjaus välittömästi. Se ei ole jokaisen muusikon tai musiikinharrastajan mielestä välttämättä täydellinen ratkaisu, mutta Turun tilanteessa kohtuullisin, toteuttamiskelpoisin ja luotettavin tapa varmistaa, että ylipäänsä orkesteri ylipäänsä saa kunnostetut tilat kohtuullisessa ajassa. Samalla tehtäisiin todellinen kulttuuriteko varmistamalla Suomen vanhimman konserttitalon rakennuksen käyttö konserttitalona jatkossakin.

Ratikka – kaikille vai harvoille?

Maanantaina 20.4.2020 Turun kaupunginvaltuusto päätti raitiotiehankkeen suunnittelemisen jatkamisesta äänin 49 jaa -16 ei ja 1 tyhjä. Tässä linkki kokoustiedotukseen/pöytäkirjaan: http://ah.turku.fi/kv/2020/0420004l/4060258.htm.

Alla kokouksessa pitämäni puheenvuoro, jossa nostin esille muutamia keskeisiksi katsomiani kriittisiä näkökulmia kyseiseen hankkeeseen. Aihe on taustoiltaan ja vaikutuksiltaan monisyinen, mutta tässä oma viiteen minuuttiin rutistettu puheenvuoroni.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kuten valtuutettu Olli Manni (kok) toi kokouksen alussa puheenvuorossaan esille, kokoomus on hyväksymässä tämän suunnittelupäätöksen, mutta pitää hyvin auki sen onko kyseinen ryhmä valmis varsinaisen investointipäätöksen tekemiseen tulevaisuudessa.

Kokoomus kannattaa suunnittelun jatkamista ja sitä, että siihen perustuen kaavoituksessa jatketaan hyvin tehokasta ja tiivistä kaavoittamista, vaikka mitään varmuutta raitiotiestä ei kuitenkaan ole.

Vihreiden kanta taasen näyttää hieman toisenlaiselta: raitiotietä kannatetaan ja sitä ajetaan käytännössä millä hinnalla ja ehdoilla tahansa. Fraasimaisissa ”tulevaisuusinvestointi” -puheissa ratikka esitään jonkinlaisena sampona, ihmekoneena, joka tuo tulleessa kaiken hyvän.

Ajattelutapa, jossa raitiotie hanketta tarkastellaan vain ja ainostaan sen toivottujen, odotettujen ja spekuloitujen hyötyjen näkökulmasta, mutta hankkeeseen liittyvät riskit ja ongelmat sivuutetaan, on hätkähdyttävä. Tämän ”tulevaisuusinvestointi” -puheen uusintajien kohdalla riskinä on, että heidän ajaessa ratikkaa millä ehdoilla tahansa, ratikan vuoksi voidaan hyväksyä mitä tahansa muuta (kuten leikkaus- ja yksityistämispolitiikka ja muiden tärkeiden investointien lykkääminen tai tekemättä jättäminen).

Raitiotie ei ole hankkeena yksiselitteisti hyvä tai huono. Raitiotiellä on liikkumismuotona ehdottomat etunsa. Itse olen vuosien aikana suhtautunut varovaisen myönteisesti raitiotiehen, pohtien kuitenkin siihen liittyviä riskejä ja eturistiriitoja. Viime vuodet olen nähnyt läheltä tämän kaupungin ns. kaupunkikehittämispolitiikkaa ja tämän pohjalta tarkastellut eri tahojen intressejä ratikan suhteen. Tämä on vahvistanut huoliani siitä, ettei tämä nyt käsillämme oleva ratikkasuunnitelmaluonnos – toisin kuin valtuutettu Niinistö sanoi – tosiasiassa olekaan sosiaalisesti vastuullinen investointi, vaan monin tavoin riskialtis ja ongelmallinen kun hankkeen yhteiskunnallisia vaikutuksia tarkastellaan laajemmin.

Ehkä keskeisin seikka ongelma hankkeessa on sen hinta. Kuten esityslistalta voi lukea ”tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon perusteella on epätodennäistä, että kaupunki kykenee toteuttamaan joukkoliikenneratkaisun ensimmäisen vaiheen investointihankkeen esitetyssä aikataulussa kestävän investointitalouden raamissa ilman kaupunkikonsernin merkittävää nettovelkaantumista tai käyttötalouden menokasvun aiheuttamaa painetta kunnallisveron tasoon.”

Kuten tässäkin kokouksessa on tuotu esille, kokoomus vaatii tiukkaa taloudenpitoa ja sitoo ratikan tähän. Hankkeeseen sitoutuminen tarkoittaa sekä leikkauksia käyttömenoista (palveluista) ja vaikuttaa muiden tarpeellisten investointien toteuttamiseen ja aikatauluihin.

Raitiotien suurten kustannusten hyväksymisen perusteluksi kerrotaan tyypillisesti, että raitiotie on tuottava investointi, joka tuo taloudellista kasvua, työpaikkoja ja suotuisaa kaupunkikehitystä pitkällä aikajänteellä. Nähdäkseni se kaupunkikehitys, johon Turun raitiotiehanke on kytketty, ei ole suinkaan yksiselitteisesti toivottavaa. Sitoutumalla hankkeen suunnittelun jatkamiseen, enemmistö valtuutetuista vaikuttaa sitoutuvan toinen toistaan ongelmallisempiin tehokaavoihin ja ympäristön arvoja runnovaan täydennysrakentamiseen.elinatori

Raitiotien kerrotaan tyypillisesti myös nostavan maanarvoa. Tämä pitää varmasti paikkansa. Maan arvonnousu ei kuitenkaan ole kaikista näkökulmista myönteinen seikka. Maan arvonnousu tarkoittaa tavanomaisesti myös asumisen hinnan nousua, asuntojen ja vuokrien hintojen noustessa. Raitiotie olisi hyvin todennäköisesti hyödyllinen hanke, joillekin, mutta on naiivia ajatella, että raitiotien kautta saatava toivottu taloudellinen kasvu jakautuisi tasapuolisesti hyvinvointina kaikille kuntalaisille.

Keskustelua siitä mikä on riittävä asukaspohja ratikalle on käyty monissa yhteyksissä. Raitiotie voi olla toimiva joukkoliikenneratkaisu myös pienessä kaupungissa kaupunkirakenteesta riippuen. Turun olemassa oleva kaupunkirakenne ei kuitenkaan tue raitiotietä samaan tapaan kuin esimerkiksi Tampereella. Nyt esitetyn linjauksen kannattavuus perustuu täysin tulevaisuudessa oletettavasti toteutumaan tulevaan asumiseen, eli parantaa nykyisten joukkoliikenteen käyttäjien palvelua vain rajallisesti.
Varissuo on linjauksessa mukana, koska linjaukseen on ollut välttämätöntä saada mukaan asuinalue, jossa on jo nyt paljon joukkoliikenteen käyttäjiä, jotta ratikalle riittäisi käyttäjiä.

Valtuutettu Maaskola sanoi puheenvuorossaan, että nykyaikainen raitiotie on nopea. Tämä pitää paikkansa. Havainnollistan tätä hieman:

Varisssuo – Kraatarinkatu – Orminkuja – Talpiankuja –Pelttarinkatu – Koukkarinkatu – Pihkalankatu – Itäkeskus – Hinsta Knaapinkatu – Hännikönkatu – Kotkankatu – Pääskyvuori.

Nämä ovat 12 linja-autopysäkkiä Varissuon päätepysäkiltä Pääskyvuorelle, jota pitkin suunniteltu ratikka tulisi kulkemaan.

Jos tarkastellaan pysäkkejä samalla reittipätkällä ratikalla, pysäkit olisivat:

Orminkuja – Itäkeskus – Pääskyvuori.

Kun reitillä on 12 pysäkin sijaan pysäkkejä vain kolme, ei ole ihme, että matkustaminen
nopeaa ja tehokasta, ainakin niille, jotka asuvat aivan näiden harvempien pysäkkien läheisyydessä tai heille joille matka kauempana olevalle pysäkille on vaivaton.

Turun tauti ja tapaus Kaskenkatu 3

Turun kaupunkiympäristölautakunta päätti tiistaina 7.4.2020 Kaskenkatu 3/ Mustainveljestenkuja 1 -asemakaavanmuutosluonnoksesta. Luonnos mahdollistaisi kolmikerroksisen kerrostalon rakentamisen Kaskenmäelle Mustainveljestenkujan varteen.

Mielestäni kyseistä tonttia ei pidä täydennysrakentaa. Sen sijaan asemakaava tulisi valmistella suojelukaavana, jossa tontilla olevat historiallisesti arvokkaat puurakennukset suojellaan eikä lisärakentamista sallita.kaskenkatua

Kaava-alue sijaitsee keskellä kaupunkikuvallisesti arvokasta historiallisen Turun keskustaa Samppalinnanmäen kupeessa. Kaavoitettavan tontin kadun reunalla sijaitsee kaksi museoviranomaisen arvoluokaltaan seudullisesti merkittäväksi määrittelemää rakennusta, jotka kiinteistön omistaja on päästänyt rapistumaan. Museokeskuksen lausunnon mukaan rakennusten vuosikymmenien laiminlyönnistä huolimatta ne ovat edelleen korjattavissa ”autenttisia ominaispiirteitä vaalien ja miljöökokonaisuuden luonne säilyttäen”.kaskenkatu

Ensimmäinen suojeluntarpeessa olevista rakennuksista on 1892 rakennettu uusrenessanssipuutalo, jossa on kivirakenteinen pohjakerros. Alunperin rakennus on toiminut asuntoina. Myöhemmin siinä on ollut kokous- ja liiketiloja, lasten päiväkoti ja Päiväkoti-niminen yökerho. Nyt rakennuksen maantasokerroksessa toimii anniskeluravintola ja sen pääkerros on tyhjillään.

Toinen tontilla sijaitsevista rakennuksista on L-kirjaimen muotoinen empirepuutalo. 1829-1830 rakennetun puutalon Kaskenkadulle ulottuvassa päädyssä on vuonna 1896 rakennettu kivirakenteinen sisäänkäynti. Sisäpihan puoleinen pääty on käytössä asuntona. Rakennus sisäänkäyntion arvokas sekä historiallisesti, rakennustaiteellisesti että ympäristöllisesti, mutta sen kunnossapito on pahasti laiminlyöty.

Nämä kaksi rakennusta on tarkoitus suojella asemakaavalla, joskin suojelumerkintöjen sisältöjä tullaan tarkastelemaan  vielä  kaavaehdotusvaiheessa. Lautakunnalle esitetyssä  kaavaluonnoksessa erityisesti empirepuutalolle esitetty suojelumerkintä oli muotoilultaan hyvin löyhä salliessaan rakennuksen korjaamisen ”uudisrakentamiseen vertautuvalla tavalla”. Nähdäkseni syy esitettyyn löyhään suojelumerkintään kytkeytyy olennaisesti rakennuksen kunnossapidon laiminlyöntiin. Suojelumerkinnän tarkempaan sisältöön tullaan kuitenkin palaamaan tarkemmin kaavaehdotusvaiheessa.sisäpiha

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kiinteistön omistajalla on vastuu ja velvollisuus pitää huolta omistamiensa rakennusten kunnosta. Rakennus- ja lupalautakunta on uhkasakon uhalla velvoittanut kiinteistön omistajan kunnostamaan tontilla olevat rakennukset 31.12.2019 mennessä (Ks. http://ah.turku.fi/rlupalk/2019/0806016x/3940499.htm). Uhkasakko ei kuitenkaan ole tuottanut tulosta, vaan rakennusten laiminlyöntiä on jatkettu vuodesta toiseen.

Vuosia kestänyt rakennusten kunnossapidon laiminlyöminen (eli rakennusten huono kunto) ei voi toimia perusteluna suojelun vesittämiselle (mahdollinen liian löyhä suojelumerkintä) tai lisärakennusoikeuden myöntämiselle tontille. Kaupungin ei pidä tehdä kaavoituspolitiikkaa, jossa palkitaan lisärakennusoikeudella kiinteistön omistajaa, joka ei huolehdi rakennusten kunnossapidosta. Esitetty rakennuspaikka on myös uudisrakentamiselle sopimaton.

Kaavoitettavan tontin merkitys ei synny vain edellä esitettyjen rakennusten rakennustaiteellisista tai kyseisten rakennusten historiallisista arvoista. Tontilla olevat rakennukset ovat 1800-luvulta, mutta sen historia ulottuu huomattavasti kauemmaksi. Keskiajalla nykyisen Kaskenmäen paikkeilla sijaitsi Pyhän Olavin Dominikaanikonventti. Nyt kaavoitettava alue onkin todennäköisesti kuulunut luostarialueeseen, jonka rakennukset tuhoutuivat vuonna 1537 palossa.

Museokeskuksen lausunnon mukaan kaavoitettavalla tontilla on keskeinen merkitys Turun historian ja monitahoisen kaupunkikuvan ilmentäjänä. Tämä syntyy tontin topografiasta. Tontin kaavoituksessa ei tule tehdä ratkaisuja, jotka tärvelevät Samppalinnanmäelle johtavia graniittiportaita eikä portaiden vieressä olevien rakennusten ja kivisen tukimuurin kaupunkikuvallista asemaa.

Tontti rajautuu  Kaskenkadun toisella puolella olevaan valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennetun kulttuuriympäristön alueeseen (RKY) Vartiovuorenpuistoon, Aurajoen kansallismaisemaan sekä Kansalliseen kaupunkipuistoon. Museokeskuksen inventoinnissa tontti on määritelty kaupunkirakenteessa keskeisellä paikalla seudullinen arvostatuksen (SR4) piiriin. Mielestäni tulisi olla selvää, että pelkät suojelumerkinnät rakennuksille eivät riitä. Kaavoituksessa tulee pitäytyä ratkaisuissa, joilla alueen miljöön arvo tunnustetaan ja suojellaan. Kiinteistön omistaja on velvoitettava kunnostamaan historiallisesti arvokkaat rakennukset ilman lehmänkauppoja lisärakennusoikeudesta tai muusta vastaavasta.muuria

Lautakunnan hyväksymässä asemakaavaluonnoksessa tontin kerrosala nousisi nykyisen vanhentuneen kaavan sallimasta 1212 k-m2:stä 1739 k-m2:iin. Esitetty kerrosala sisältää kaava-alueella olevat rapistumaan päästetyt arvorakennukset, ullakkotilan sekä Mustainveljestenkujan viereen, Kaskenkadun varressa olevan uusrenessanssitalon taakse tulevan 490 kerrosalaneliön uudisrakennuksen.

Uudisrakennus muuttaisi kyseisen tontin sekä kaava-aluetta laajemman ympäristön luonnetta huomattavasti. Kaavaluonnoksessa Mustainveljestenkujan varteen rakennettava uudisrakennus on kolmikerroksinen, mutta hivenen matalampi juuri tontin reunassa muurin vieressä. Pääosin rakennus olisi kolmikerroksinen. Toteutuessaan uudisrakennus peittäisi olennaisesti kaupunkikuvaa Kaskenkadulta ja Vartiovuorenmäeltä katsottuna ja heikentäisi olemassa olevien rakennusten kaupunkikuvallista asemaa. 2006 tontilta purettiin pieni vuonna 1906 rakennettu tiilirunkoinen talousrakennus. Mielestäni purettuun piharakennukseen viitaten ei voi uskottavasti perustella uuden kerrostalon rakentamista kyseiselle paikalle.kiviportaikkoa

Esitin lautakunnassa, että kaavaluonnoksesta poistettaisiin uudisrakentamisen mahdollista 490 k-m2:n rakennusala. Esitystäni kannatti puoluetoverini Alpo Lähteenmäki, mutta kaikki muut lautakunnan jäsenet olivat uudisrakennuksen kannalla. Vihreät tekivät lautakunnassa esityksen, jossa kolmikerroksinen uudisrakennus madallettaisiin viereisen tontin tukimuurin korkuiseksi. Vihreiden esitykseen sisältyy kuitenkin samat perusongelmat kuin hyväksyttyyn kaavaluonnokseen, vaikka hivenen ”pienempinä”. Muuriin asti ulottuva rakentaminen peittäisi itse muurin, joka niin ikään on tärkeä osa Samppalinnanmäen ympäristön omaleimaisuutta ja historiallista kerroksellisuutta.

Lisärakentamisen sijaan kaava-alueen ympäristöä tulisi vaalia ja kunnostaa siten, että rakennetun ympäristön rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset ominaispiirteet pääsevät omaan arvoonsa. ”Kaskenkatu 3/Mustainveljestenkuja 1” asemakaava tulisi siis valmistella suojelukaavana, jossa suojellaan sekä tontilla olevat arvokkaat rakennukset sekä miljöö eikä alueelle sopimatonta uudisrakentamista sallita, ei edes ”vain vähän” kompromissin nimissä.

Saattohoidon tulevaisuus – kuinka käy Karinakodin?

Turussa merenrannalla rauhallisessa ympäristössä 25 vuotta toiminut Karinakoti on vaativan tason saattohoitoa tarjoava hoitokoti, joka on tunnettu sen levollisesta ympäristöstä ja ammattitaitoisesta hoitohenkilökunnasta. Elämän viimeisten aikojen tullessa kohdalle hyvän saattohoidon arvoa ei voi mitata vain rahassa, vaikka taloudelliset realiteetit vaikuttavat myös hoitokodin toimintaan.IMG_20190513_214512_957

 

Karinakotia ylläpitänyt Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö joutui huhtikuussa 2019 pakkoraossa tekemään surullisen päätöksen toiminnan lakkauttamista ja yt-neuvotteluiden aloittamisesta, koska säätiön rahat eivät toiminnan pyörittämiseen enää riitä.

Taustalla on niin sanottu ylikapasiteetti laitosmuotoisesta saattohoitopalvelusta, joka on muodostunut kun Turku ja muut kunnat ovat kehittäneet ja lisänneet omia saattohoitopalveluitaan, kuten kotiin tuotavia palveluita ja sairaalojen vuodeosastojen saattohoito-osaamista. Huomattava määrä Karinakodin potilaspaikoista on jäänyt tyhjäkäytölle ja säätiön varat ovat huvenneet kun tulot ja menot eivät ole enää olleet tasapainossa.

Saattohoidon kehittäminen ja erilaisten vaihtoehtojen lisääminen Varsinais-Suomessa on paradoksaalisesti ikään kuin kääntynyt asiaansa vastaan: saattohoidon kehittäminen on johtamassa ehkä parhaan palvelun paikan alasajoon.

Sunnuntaina 12.5. vaikuttava joukko terveydenhuoltoalan ammattilaisia ja saattohoidon asiantuntijoita otti Turun Sanomissa kantaa Karinakodin saattohoidon puolesta ja vetosivat päättäjiin ja johtaviin virkamiehiin etsiä hallintomalli, jolla turvattaisiin Karinakodin saattohoitopalvelut maakunnan kuoleville asukkaille. (Lue mielipidekirjoitus tästä.)IMG_20190513_214229_695

Mielipiteen allekirjottaneiden mukaan kolmanneksella Varsinais-Suomen noin viidestätuhannesta vuosittain kuolevasta on vaikeita oireita viimeisten elinviikkojen aikana, jotka vaativat ammattilaisilta erikoisosaamista. Monet haluavat viettää elämänsä viiimeiset päivät kotona, mutta kaikkien varsinaissuomalaisten asukkaiden ulottuvissa ei ole kotisairaalatoimintaa. Osan vaikeimmin oireilevista potilaista hoitoon tarvitaan sedaatiota, jota ei ole ollut tarjolla kaikilla esimerkiksi kaikilla terveyskeskusten vuodeosastoilla. Karinakodissa on.

Karinakodin puolesta on laitettu vireille myös kuntalaisaloite, joka vetoaa Turun kaupunkiin Karinakodin jatkon puolesta. Karinakodin asiaa käsitellään Turun Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa keskiviikkona 15.5. kun lautakunnalle esitetään Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön kanssa tehdyn puitesopimuksen ennen aikaista purkamista. Toivottavasti lautakunta käsittelee asian ja sen taustat juurta jaksain ja velvoittaa viranhaltijat etsimään ratkaisu, jonka avulla Karinakodin loppu voidaan vielä estää. 

Vaikka saattohoitosäätiön rahavarat ovat loppumassa, Karinakodin lopun ei tarvitse olla IMG_20190513_215017_165vääjäämätön. Jatkoa voidaan saada, jos siihen löydetään rahaa eli käytännössä olennaista on potilaspaikkojen riittävän käyttöasteen turvaaminen. Nyt on neuvoteltava Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin ja alueen kuntien kanssa Karinakodin jatkosta ja tarkasteltava kunnolla onko Karinakodin palveluita tarjottu tavalla, joka varmistaisi riittävän käyttöasteen. Turun on maakunnan suurimpana kaupunkina otettava päävastuu ratkaisun löytymisestä. Vai ollaanko Turussa sitä mieltä, että tulevaisuudessa saattohoitoa varten ei enää tarvita kodinomaisia, luonnonläheisiä korkeantason hoitokoteja kuten Karinakoti? Toivottavasti ei.


Toriparkkityömaan tilannekatsaus 7.5.2019

Kaupunkiympäristölautakunta sai tiistaina 7.5.2019 kokouksensa yhteydessä selvityksen toriparkkityömaan tilanteesta, josta on viime päivinä keskusteltu runsaasti myös julkisuudesta. Projektijohtaja Janne Lainen pitämä selostus avasi tiettyjä kysymyksiä, mutta jätti myös auki isoja epävarmuuksia sen suhteen miten hanke etenee ja mitkä ovat sen mahdolliset vaikutukset muihin kaupungin toimintoihin ja koko kaupungin keskustaan.

Lautakunnalle kerrotun mukaan maa on painunut ja kaduilla on tapahtunut halkeilua. Itsessään nämä eivät ole olleet odottamattomia seurauksia, mutta halkeilu ja painuminen on ollut selkeästi nopeampaa ja suurempaa kuin oli alunperin odotettu. Tämän johdosta toimenpiteinä on tehty vastapenkereitä ja työjärjestyksenmuutoksia. Naapurirakennusten sanotaan kuitenkin olevan ehjiä ja selkein riski tai huoli tällä hetkellä liittynee ymmärtääkseni Eerikinkatu 8:n rakennuksen painimiseen (joka painuu vähän ilman rakennuatyömaatakin).

Lautakunnalle selostetun mukaan painaumia mitataan viikottain ja joiltain kohdin päivittäin. Mikäli painuminen kiihtyy, on tehtävä erilaisia toimenpiteitä ja/tai muutettava työmaalla työjärjestystä ja/tai keskeytettävä työt. Nopeampi ja suurempi halkeilu ja painuminen on käytännössä tarkoittanut että työmaalla on pitänyt turvautua ns. B-vaihtoehtoon (vastapenkereet ja työjärjestyksenmuutokset). Laineen mukaan tämä B-vaihtoehto ei vielä välttämättä riskeerata hankkeen aikataulua ja edelleen kaupungille on ilmoitettu, että pysäköintilaitos on valmis itsenäisyyspäivänä 2020. Mutta mikäli joudutaan turvautumaan ns. C-vaihtoehdon järeämpiin toimenpiteisiin, joka tarkoittaisi painumien ehkäisyä rakentamalla ylimääräisiä anturoita monttuun, se hyvin todennäköisesti vaikuttaisi hankkeen aikatauluun ja moneen muuhunkin asiaan tulevina vuosina.

Kaupungin kannalta hankkeen aikataulussa on kyse paljosta muusta kuin pelkästä (mielestäni täysin tarpeettomasta) toriparkista. Toripinnan täyttäminen ja toripaviljongin rakentaminen voidaan aloittaa vasta aikaisintaan parkkilaitoksen valmistumisen jälkeen, eikä parkkipaikkoja voida ottaa käyttöön ennen kuin torinpinnan on kunnossa.

Oma iso lukunsa on joukkoliikennejärjestelyt, joissa nykyisten väliaikaisten järjestelyjen suhteen tulisi siirtyä seuraavaksi kokonaan uusiin järjestelyihin (runkolinjat). Toriparkkityömaan mahdollinen aikataulujen pettäminen tulisi maksamaan ylimääräisinä joukkoliikennekustannuksina (näitähän on jo nyt huomattavasti, koska työmaa ja väliaikaisjärjestelyt ovat karkoittaneet käyttäjiä sekä vaikeuttaneet ja hidastaneet linja-autojen kulkua keskustassa) joukkoliikenteen runkolinjauudistuksen toteutuksen myöhästymisenä tai jopa väliaikaisten järjestelyjen väliaikaisjärjestelyinä, joka tarkoittaa kaupungille paljon lisää (turhaa) työtä ja joukkoliikenteen käyttäjille paljon jatkuvia muutoksia.

Monet ovat kyselleet myös mikä on totuus Foijan vesivahingosta. Tätä asiaa selvitetään. Lautakunnalle kerrotun mukaan toriparkin työmaan tukiseinässä näkyy muutos samaan aikaan kun vesijohto on mennyt poikki (hitsaussaumasta lähtenyt putki irti), mutta täyttä varmuutta että putken poikki meno johtuisi toriparkkityömaasta ei lautakunnalle kerrotun mukaan voida tietää.toriparkkittyo

Kuvassa toriparkkityömaa maaliskuulta 2019. Aika näyttää kauanko tätä saa tai joutuu ihailemaan.

Turku tarvitsee lisää vanhusten tehostetun palveluasumisen paikkoja

Vuoden ensimmäisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa jätin valtuustolle alla olevan mukaisen aloitteen kunnallisen tehostetun palveluasumisen lisäämiseksi. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti viime vuoden talousarviokäsittelyssä tehostetun palveluasumisen lisäämistä (Portsakoti II) kaupungin investointiohjelmaan siihen kuuluvien Kulkurin valssin sekä Vuokkokodin lisäksi. Poliittisista syistä investoinnit tämän osalta jäivät kuitenkin selkeästi riittämättömiksi, vaikka tieto tehostetun palveluasumisen ja nyt hyväksyttyjen investointien riittämättömyydestä on kaupungissa laajasti jaettu. Sote-uudistusta ei tule käyttää perustelun asian sivuuttamiselle.

 

***

Turun kaupunginvaltuusto
29.1.2018

 

Valtuustoaloite vanhusten tehostetun palveluasumisen lisäämiseksi

Vuoden 2018 talousarvion yhteydessä Turun kaupunginvaltuusto päätti kahdesta uudesta kunnallisesta tehostetun palveluasumisen yksikön (Vuokkokoti sekä Kulkurin valssi) toteuttamisesta. Käytännössä uudet yksiköt korvaavat poistuvaa tehostetun palveluasumisen kapasiteettia, mutta eivät lyhennä olemassa olevia jonoja, eivätkä riitä vastaamaan kaupungissa olevaan tehostetun palveluasumisen tarpeeseen.

Kunnallisen tehostetun palveluasumisen riittämättömyyden vuoksi voittoa tavoittelevat yksityiset yritykset ovat saaneet palveluntuotannossa kohtuuttoman vahvan aseman muodostaen jo yli 60 prosenttia kaupungissa koko tehostetun palveluasumisen tuotannosta. Kunnallisen tehostetun palveluasumisen riittämättömyys on johtanut tilanteisiin, jossa osa ihmisistä jää vaille niitä palveluita, joita he jokapäiväisessä arjessaan tarvitsevat.

Kaupunki on linjannut, ettei uusien kunnallisten tehostetun palveluasumisen tilojen rakentamisen suhteen edetä ennen kuin sote- ja maakuntauudistus etenee. Perusteluna tälle on esitetty muun muassa se, että tehostetun palveluasumisen paikkoja löytyy muualta maakunnasta Turun ulkopuolelta.

Tehty poliittinen linjaus on inhimillisestä näkökulmasta kestämätön. Tarve tehostetun palveluasumisen lisäykselle on akuutti, eikä uusien palveluasumispaikkojen toteuttamista tule kytkeä epävarman ja aikataulultaan epäselvän mahdollisesti toteutuvan sote- ja maakuntauudistuksen etenemiseen.elinasa

Jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus kunnalliseen tehostettuun palveluasumiseen omalla kotipaikkakunnallaan. On kohtuutonta spekuloida sillä, että Turussa olevaan tehostetun palveluasumisen puutteisiin voitaisiin vastata Turun ulkopuolella olevalla palveluasumisella.

Edellä esitettyyn perustuen esitän, että Turun kaupunki ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin, joilla kunnallisen tehostetun palveluasumisen vajaus korjataan. Uusia kaupungin omia tehostetun palveluasumisen paikkoja on perustettava hyville sijainneille eri puolille kaupunkia turkulaisten tarpeiden mukaisesti.

Turussa 29.1.2018

Elina Sandelin
Kaupunginvaltuutettu (vas)

Lasten maksuton puistoruokailu myös Turkuun

17273827_10154501078983284_669117580_o

Perheiden erilaiset taloudelliset tilanteet ja lähtökohdat eriarvoistavat lapsia. Vaikeat tilanteet kärjistyvät helposti erityisesti koulujen ja päiväkotien loma-aikoina, jolloin esimerkiksi päivittäinen maksuton kouluruokailu jää kahdeksi ja puoleksi kuukaudeksi tauolle. Lasten ja perheiden tasa-arvoa voidaan kuitenkin parantaa konkreettisella kunnallisilla palveluilla.

Helsingissä on jo 75 vuotta tarjottu kesäaikaan leikkipuistoissa alle 16-vuotiaille lapsille maksuton ruoka. Kyseinen palvelu on perheiden arvostama ja kustannuksiltaan kohtuuhintainen palvelu, joka toimii kaupungissa erinomaisesti.

Vastaavanlainen koulujen ja päiväkotien loma-aikoihin sijoittuva maksuton ruokailu kaupungin leikkipuistoissa tulisi aloittaa myös Turussa.

Puistoruokailu takaisi, että lapsille olisi tarjolla yksi maksuton lämmin ruoka päivässä ympäri vuoden. Tein asiasta aloitteen syksyn ensimmäisessä valtuuston kokouksessa. Aloitteen kokonaisuudessaan voi lukea alta.

——————————-

Aloite
Turun kaupunginvaltuusto
28.8.2017

Kesäajan leikkipuistoruokailut alle 16-vuotiaille lapsille

Helsinki juhli kesäkuussa 2017 75 vuotta kestänyyttä perinnettään tarjota helsinkiläislapsille kesänajan maksuttomat puistoruokailut. Leikkipuistoruokailu toimii Helsingissä siten, ettei ennakkoilmoittautumisyta ruokailuun tarvita. Kotoa tuodaan lautanen ja lusikka.

Leikkipuistoissa tarjottava maksuton lämmin ruoka on Helsingissä lapsiperheiden arvostama, hyvin toimiva ja kustannuksiltaa kohtuullinen palvelu, joka edistää lapsiperheien tasa-arvoa ja hyvinvointia sekä luo mahdollisuuksia monipuolisille sosiaalisten suhteiden luomisille niin lapsten kuin vanhempienkin kesken.

Edellä esitettyyn perustuen, että Turku aloittaa Helsingin kaupungin tapaan maksuttoman leikkipuistoruokailun alle 16-vuotiaille lapsille ja nuorille kesällä 2018. Maksutonta ruokaa tarjottaisiin leikkipuistoissa koulujen kesäloma-ajan.

Turussa 28.8.2017

Elina Sandelin

Valtuustoaloite: Lisää laitosapulaisia kaupungin päiväkoteihin

Turun kaupunki on vähentänyt kaupungin päiväkodeissa työskentelevien laitosapulaisten määrää. Tulevana syksynä vähennykset jatkuvat, vaikka suunnan tulisi olla päinvastainen.

Sivistystoimialan varhaiskasvatuksen palvelualueelta saamieni perustelujen mukaan kyse on uudistuksesta, jossa laitosapulaisten työnkuvaa tarkistetaan siten, että lapsiryhmissä avustaminen ei enää kuulu laitosapulaisten työtehtäviin. Tällä tavalla on säästetty laitosapulaisten työstä muun muassa niin, että kokopäiväinen työntekijä on päiväkodissa korvattu osa-aikaisella työntekijällä.

Ammattitaitoiset laitosapulaiset luovat työllään olosuhteet turvalliseen ja terveelliseen kasvuympäristöön sekä kasvatusalan henkilöstölle mahdollisuudet keskittyä kasvatus- ja opetustyöhön. Laitosapulaisten vähentäminen lisää kasvatushenkilöstön työtehtäviä ja tekee opettajien ja hoitajien työstä aiempaa kuormittavampaa.

Laitosapulaisilla on oltava riittävästi aikaa siivous- ja ylläpitotehtäviensä suorittamiseen, jonka lisäksi on perusteltua, että myös jatkossa laitosapulaisten toimenkuvaan kuuluu myös avustavia tehtäviä lapsiryhmissä. Laitosapulaisten monipuolinen työnkuva helpottaa lapsiryhmien toiminnan sujuvuutta, luo paremmat olosuhteet pedagogisen varhaiskasvatuksen toteuttamiselle sekä tuo monipuolisuutta ja vaihtelua laitosapulaisten työtehtäviin.

Päiväkotien arjessa olevat laitosapulaiset ovat tärkeä osa työyhteisöä ja heillä on usein tietotaitoa, jota muulla henkilökunnalla ei ole. Hyvin hoidettu laitoshuolto pitää päiväkotikiinteistöt paremmassa kunnossa sekä vähentää esimerkiksi tartuntatautien leviämistä. Laitosapulaisten vähentäminen vie ihmisiltä työpaikkoja ja yksipuolistaa jäljelle jäävien laitosapulaisten työnkuvaa. Laitosapulaisten vähentäminen ei vähennä päiväkodeissa tehtävän työn määrää, vaan lisää jäljelle jäävien työntekijöiden työn kuormittavuutta.

Edellä esitettyyn perustuen esitän että, Turun kaupunki palkkaa lisää laitosapulaisia kaupungin päiväkoteihin. Laitosapulaisten työnmitoitukseen on laskettava siivoustyön lisäksi myös avustavat tehtävät lapsiryhmissä. DSCF6521Ensimmäiseksi on tarjottava kaikille vajaata työviikkoa tekeville työntekijöille mahdollisuus kokopäiväiseen työhon ja tämän lisäksi palkattava lisää laitosapulaisia niin paljon kuin tarvetta on.

Turussa 12.6.2017

Elina Sandelin

Kaupunginvaltuutettu (vas.)

 

4. Avoin päätöksenteko – loppu kabinettipolitiikalle ja vallan keskittämiselle!

elinasa

Kuntademokratiassa olennaista on, että laaja ja edustava joukko kuntalaisia päättää kuntansa asioista. Valtaa pitää laajentaa, ei keskittää entistä pienemmälle piirille ja ammattipolitiikoille.

Turun ei tule siirtyä pormestarimalliin. Pormestarimalli tekee kuntavaaleista entistä henkilökeskeisemmät, joka antaa virheellisen viestin siitä mistä kuntapolitiikassa on kyse. Pormestarimallissa valta keskittyy entistä enemmän suurille puolueille ja se heikentää rivivaltuutettujen asemaa luodessaan erillisen ammattipolitiikkojen ryhmän valtuutettujen yläpuolelle.

Pormestarimallin sijaan kannatan, että kaupunginjohtaja ja ylimmät virkamiehet palkataan virkoihinsa määräaikaisiksi. Lisäksi demokratiaa on parannettava perustamalla kaupuginosavaltuustoja, kokeilemalla erilaisia osallistavan budjetoinnin malleja, järjestämällä kansanäänestyksiä ja parantamalla kuntalaisten, päättäjien ja virkamiesten välistä vuorovaikutusta.

Kaupungin toimintojen yhtiöittäminen ja ulkoistaminen on lopetettava, jotta toiminnot pysyvät demokraattisen päätöksenteon ja julkisuuslain alaisina. Lautakuntia ei tule vähentää. Liian isoissa lautakunnissa valmistelun ja päätöksenteon asiantuntemus heikkenee.

Päätöksenteossa etenevä ympäristötoimialan toimialauudistus, jossa kaupunginhallituksen valtaa ollaan kasvattamassa, ja kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan sekä kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan toimivaltuuksia ollaan yhdistämässä yhden ja saman lautakunnan alaisuuteen, on torpattava. Maankäytön ja kaavoituksen yhdistäminen saman toimielimen alle heikentäisi kestävän kaupunkisuunnittelun edellytyksiä ja keskittäisi vallan kaupungin maapolitiikasta kestämättömän pienelle piirille.shakki

Vallan keskittäminen luo vaaralliset puitteet korruption kukoistamiselle ja huonontaa päätöksenteon asiantuntemusta vaikeuttamalla luottamustoimenhaltijoiden mahdollisuuksia perehtyä kunnolla kaikkiin suurin asiakokonaisuuksiin. Tämä lisää virkamiesvaltaa sekä heikentää demokratiaa ja tavallisten kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia kaupungin asioihin.

Kuluneen valtuustokauden alussa kaikki muut puolueet Vasemmistoliittoa lukuunottamatta lähtivät mukaan niin sanottuun Turku-sopimukseen. Sopimuspolitiikka toimii Turussa erityisesti kokoomusta ja oikeistolaisen ideologian mukaista palveluita heikentävää leikkauspolitiikkaa ja yksityistämistä tukien. Sopimuspolitiikka vie valtaa päätöksenteosta pienelle rajatulle neuvottelevalle porukalle, joiden edustamat intressit ja poliittiset näDSCF6522kemykset eivät heijastele kaikkien turkulaisten etuja.

Sopimuspuolueet ovat tehneet päätökset suljetuissa neuvotteluissa ja pidättäytyneet tekemästä omia esityksiä julkisissa kokouksissa muun muassa kaupungin taloudesta päätettäessä, jotta ryhmien politiikka olisi yhtenäistä ja kuntalaisten kannalta huonoista päätöksistä syntyisi mahdollisimman vähän vallassa olevien näkökulmasta kiusallista keskustelua. Tämä on avoimuuden ja kuntalaisten edunvastaista. Kabinettipolitiikka on lopetettava – Turku-sopimus historiaan!

3. Sosiaali- ja terveyspalvelut: hyvinvointia julkisista palveluista!

Yksi merkittävimmistä turkulaisten sosiaali- ja terveyspalveluihin vaikuttavista ongelmista on sosiaali- ja terveyspalveluiden jatkuva tarkoituksellinen alibudjetointi. Tämä tarkoittaa sitä, että valtuusto on vuodesta toiseen myöntänyt tietoisesti sosiaali- ja terveyspalveluille vähemmän rahaa kuin palveluiden tuottaminen tosiasiallisesti vaatii.

Alibudjetointi johtaa palveluiden heikentämiseen, toriulkoistamisiin sekä vastuuttomiin ja vaarallisiin säästötoimenpiteisiin, joista kärsivät eniten pienituloiset ja paljon palveluita tarvitsevat kuntalaiset. Yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut on turvattava realistisella budjetoinnilla, lopettamalla palveluiden yksityistäminen ja pitämällä huolta palveluihin sitoutuneista ja ammattitaitoisista työntekijöistä.

Palveluiden perustaksi tarvitaan hyvinvoiva vakituinen henkilökunta, jota ei ajeta loppuun kohtuuttomalla työtaakalla. Kaikissa kaupungin järjestämissä palveluissa on sitouduttava syrjinnänvastaiseen toimintakulttuuriin. Ihmisten yhdenvertainen kohtelu sukupuoleen, seksuaalisuuteen, kulttuuritaustaan, vammaan, varallisuuteen tai esimerkiksi perhemuotoon katsomatta on oltava kaiken toiminnan perusta. Tätä on vaadittava myös kaikissa tilanteissa, joissa palveluita syystä tai toisesta hankitaan ulkopuolisilta tuottajilta.

Valmistelussa oleva sote-uudistus herättää monta kysymystä kunnallisten palveluiden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuudesta. Kuntavaalien alla on hyvä pitää mielessä, että kyseessä on kuitenkin vasta lakiesitys, jonka toteutumisessa on monta epävarmuustekijää. Muun muassa Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan valinnanvapaus esityksessä epäselväksi jää asiakkaan oikeussuojan turvaaminen. Epäselvää on myös miten palvelujen tuottajia valvottaisiin, kun tuotanto perustuisi pääosin sopimussuhteisiin eri toimijoiden välillä.

Valmisteilla oleva sote-uudistus ei ole peruste heikentää olemassa olevia julkisia palveluita, syy jättää palkkaamatta tarvittavaa henkilökuntaa tai katsoa läpi sormien puutteita tai ongelmia, joita sosiaali- ja terveyspalveluissa on. Julkisten palveluiden yhtiöittämiseen pakottava sote-uudistus on hylättävä. Sipilän sote tekisi palvelujärjestelmästä vaikeasti hahmotettavan, epädemokraattisen sekä ihmisiä eriarvoistavan. Verovaroin kustannettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden tehtävänä on tuottaa hyvinvointia ja terveyttä, ei voittoja yksityisille yrityksille.varis

Sosiaali- ja terveyspalveluita tulee parantaa julkisten palveluiden asemaa vahvistamalla. Ihmistä lähellä olevat kunnalliset lähipalvelut tekevät palveluista saavutettavat ja luovat kuntalaisilla tasa-arvoa ja hyvinvointia. Palveluiden keskittäminen eriarvoistaa sekä ihmisiä että asuinalueita.

Turussa kotihoitoon on palkattava lisää hoitajia ja vanhusten itsemääräämisoikeutta on vahvistettava palveluita parantamalla ja lisäämällä. Vammaispalveluista ei ole enää varaa säästää.

Lastensuojelua ei pidä alistaa voitontavoittelulle. Kunnan omista lastenkodeista on pidettävä huolta. Lastenkotipaikkojen vähentäminen ja esimerkiksi Luostarinkadun lastenkodin lakkauttaminen on ollut virheellistä politiikkaa. Lastensuojelun ennaltaehkäisyyn panostaminen ei saa tarkoittaa sitä, että raskaampia lastensuojelun palveluita tarvitsevien lasten asemaa huononnetaanelinajuna.

Sipilän hallitus korotti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja. Yhdessä lääkekorvausten alentamisen ja muun sosiaaliturvan leikkausten kanssa pienituloisten mahdollisuudet saada tarvitsemansa hoito on heikentynyt. Tämä on inhimillisesti ja kansanterveyden kannalta huonoa politiikkaa. Asiakasmaksut alas!

2. Ympäristö ja asuminen: luonnon ja kuntalaisten ehdoilla!

elinasandelin

Turussa on pula kohtuuhintaisista asunnoista, koska valtapuolueet suosivat yksityistä kovan rahan asuntorakentamista. Tämä aiheuttaa asunnottomuutta ja toimeentulovaikeuksia monelle turkulaiselle.

Kunnan omistamien vuokra-asuntojen määrää on lisättävä ja vuokria alennettava. Kaupungin omistamien asuntoyhtiöiden tuotto-odotuksia on alennettava: tuoton tekemisen sijaan on tärkeää saada vuokrat kohtuullisiksi. Kaupungin omistamalle TVT asunnot Oy:lle pitää järjestää tontteja hyviltä sijainneilta.

Asuntotarpeeseen vastataan asettamalla kaupungin vuokrataloyhtiön asuntorakentaminen yksityisen rakennusbisneksen intressien edelle. Kaupungin omistuksessa oleva asuntokanta on pidettävä monipuolisena. Vuokra-asuntoja on rakennettava riittävästi kaikkiin kaupunginosiin varmistamalla samalla, että kaavoituksessa huomioidaan myös monipuolisesti asukkaiden tarvitsevat palvelut.

Kunnallisilla palveluilla on purettava alueellista epätasa-arvoa ja tehtävä asuinalueista kestäviä ja viihtyisiä. Ruusukorttelin kaavassa on turvattava Koulukadun päiväkodit ja TYS:n uuden opiskelija-DSCF6272asumisen kohdalla kaikki tarpeelliset palvelut. Pansion yläkoulu on toteutettava välittömästi. Varissuon uimahallille on tehtävä hankesuunnitelma. Esteettömyyden parantamista on jatkettava sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa.

Lähikirjastojen palveluita on parannettava. Henkilökuntaa on lisättävä, jotta heillä on aikaa palvella kirjaston käyttäjiä. Kirjastojen omatoimipalveluita ei pidä lisätä siten, että se johtaa asiakaspalveluun käytettävissä olevien voimavarojen vähenemiseen. Lähikirjastoissa on oltava riittävästi rauhallista ja hiljaista tilaa opiskeluun ja työskentelyyn.

Joukkoliikenteen käyttöä lisätään lippujen bussihintoja alentamalla. Kertalipun hintaa on alennettava. Rollaattorin käyttäjille maksuton joukkoliikenne, peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella oleville samat alennukset kuin opiskelijoille, kaupungin työntekijöiden työmatkalippu palautetaan.

Yksityisautoilua vähennetään pyöräilyn ja kävelyn edellytyksiä parantamalla. Kävelykeskustaa laajennetaan, keskustan nopeusrajoituksia alennetaan ja pyöräväyliä parannetaan. Turkuun suunnitellaan joukkoliikennejärjestelmää tukeva kaupunkipyöräjärjestelmä.

hirvensalo

Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran saarten kaavoitus on tehtävä kestävästi. Saaria ei saa kaavoittaa siten, että liian raskas rakentaminen tuhoaa ainutlaatuisen saaristoluonnon ja kulttuurimaiseman. Katariinanlaakson luonnonsuojelualuetta ei saa pilata sen läheisyyteen sijoittuvalla rakentamisella.

Yksityisautoilua lisäävän Sorttamäensillan sijaan liikennettä saarille parannetaan joukkoliikennettä kehittämällä: lisäämällä vuoroja sekä panostamalla joukkoliikenne-etuuksiin. Lauttarannan ja Korppolaismäen välille rakennetaan silta ns. kevyelle liikenteelle.

Kupittaan siirtolapuutarha ja sen toimintaedellytykset turvataan. Kaupunkiviljelyä edistetään uusien viljelypalstojen ja viherkattojen avulla.

vesi

Kaupunkisuunnittelussa on suojeltava eläinten ja luonnon kannalta tärkeät ekologiset yhteydet ja luontoalueet sekä ihmisille tärkeät viheralueet, puistot ja kaupunkimetsät. Tarpeen tullen on käytettävä sitovia kaavamääräyksiä, jotka ohjaavat viherkattojen ja muiden hulevesiä sitouttavien rakenteiden rakentamiseen.

Kaavoituksella on tehtävä kestävää kaupunkia ja hyvää asuinympäristöä – ei palvella pelkästään yksityisiä edunsaajia. Kaavoituksen ohjenuorana on oltava ajantasainen yleiskaava. Keskustan osayleiskaava on valmisteltava kiireellisesti ja saatava valtuuston päätöksentekoon tulevalla vaalikaudella.

Uudisrakentamista ei saa tehdä kulttuurihistoria13621830_10153813702393284_296617176_ollisia ja rakennusperintöarvoja laiminlyöden. Kakolanmäelle ei myönnetä lisärakennusoikeutta.

1. Kasvatus ja opetus: yhdenvertaiset palvelut kaikille!

17273827_10154501078983284_669117580_o

Varhaiskasvatuksen laatu ja yhdenvertaisuus taataan kunnallisilla lähipalveluilla. Jonot päiväkoteihin on purettava kunnallisten hoitopaikkojen määrää lisäämällä. Päiväkoteja ei saa lakkauttaa.

Turussa on pidettävä kiinni subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta: jokaiselle lapselle on taattava oikeus kokoaikaiseen päivähoitopaikkaan. Ryhmäkokoja pienennetään. Varhaiskasvatuksen maksuja alennetaan nollamaksuluokkaa laajentamalla sekä muita maksuluokkia alentamalla. Maksujen alentaminen ei saa merkitä varhaiskasvatuksen laadun heikentämistä.

Päiväkodeissa työskenteleviä laitosapulaisia ei saa vähentää eikä ulkoistaa.
Ammattitaitoiset laitosapulaiset luovat kasvatuksen ammattilaisille puitteet keskittyä kasvatus- ja opetustyöhön. Laitosapulaisten vähentäminen johtaa työntekijöiden loppuun palamiseen, lisääntyviin sairauspoissaoloihin, päiväkotitilojen kunnon heikentymiseen ja on inhimkoulun pihaillisesti sekä taloudellisesti lyhytnäköistä.

Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat korjataan. Pansioon rakennetaan pitkään odotettu yläkoulu. Perusopetus järjestetään lähikouluperiaatteella. Opetusryhmien kokoja on pienennetään. Erityisopettajien, koulunkäynninohjaajien, koulukuraattorien ja -psykologien resurssit on turvattava.

Oppilaiden tasa-arvoa parannettava suuntamalla lisäresursseja kouluihin missä tukea tarvitaan muita enemmän. Valinnaisaineita on tarjottava yhdenvertaisesti ja monipuolisesti kaikissa kouluissa. Tämä vähentää vanhempien valintaa korostavaa kouluvalintaa, koulujen eriarvoistumista sekä lasten kotitaustan vaikutusta lapsen koulumenestykseen.

Erityisoppilaiden oikeus käydä samaa koulua muiden oppilaiden kaIMG_20170227_223349nssa on toteutettava siten, että oppilaille ja kouluyhteisölle taataan resurssit ja oppimisympäristö, jossa jokainen saa tarvitsemansa tuen ja opiskeluun soveltuvan ympäristön. Inkluusiota ei saa toteuttaa säästötoimenpiteenä.

Ammatillista koulutusta parannetaan lähiopetuksen määrää on lisäämällä. Tämä vähentää myös koulutuksen keskeyttämistä. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten toisen asteen koulutuspaikkoja lisätään monipuolisesti eri aloille.