Viherkattojen käyttöä lisättävä keskustan täydennysrakentamisen yhteydessä

Vuoden ensimmäisessa kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan kokouksessa tiistaina 12.1. käsittelyssä oli pitkä asialista. Yksi päätöksenteossa olleista asioista oli Brahe-Centerin asemakaavamuutos. Asemakaavanmuutosehdotuksen tavoitteena on ollut huonokuntoisen rakennuskannan uudistaminen, täydennysrakentaminen sekä keskustan jalankulkuympäristön parantaminen.

Kaava mahdollistaa Brahe-Centerin rakennuksen korvaamisen uudella asuin- ja liikekäyttöön tarkoitetulla rakennuksella, Maariankatu 6b:ssä olevan seitsemänkerroksisen rakennuksen korottamisen kahdella kerroksella ja korttelin sisäpihalle yhdeksänkerroksisen asuinkäyttöön tarkoitetun pistetalon rakentamisen. Kaavamuutoksessa on sekä hyviä että ongelmallisia puolia. Täydellisestä kaavasta ei ole kyse, mutta huonompiakin on nähty.

Kaavaprosessin aikana korttelin sisäpihalle suunniteltua uudisrakennuksen massaa ja muotoa on pohdittu monelta kantilta. Ratkaisu päätyä esittämään paikalle ns. pistetaloa on mielestäni melko hyvä, koska verrattuna muihin malleihin se jättää kortteliin enemmän piha-aluetta. Toisaalta on myönnettävä, että korttelin rakennusoikeuden määrä liikkuu hyvin pitkälti maksimirajoissa. Sisäpihan pistetalolla on epätoivottuja vaikutuksia korttelin asumisviihtyvyyteen erityisesti varjotusvaikutusten suhteen. Jos sisäpihalle sijoittuva talo olisi yhdeksänkerroksisen sijaan esimerkiksi vain seitsemänkerroksinen, sen varjostusvaikutukset korttelissa jäisivät pienemmäksi. Tämä vaatisi tontille osoitettavan rakennusoikeuden määrän pienentämistä.

Toisaalta kaavassa on myös hyvää. Autopaikat kaavassa osoitetaan maan alle, joka mahdollistaa piha-alueiden hyödyntämisen muuhun kuin autojen säilytykseen. Asemakaavan eduksi voikin sanoa sen, että korttelin sisäpihalle osoitetaan sieltä nykyisin puuttuvat oleskelu- ja viheralueet. On odotettavaa, että alueen nykyinen ilme kaavan toteutumisen myötä kohenee.

 

Kaavamääräysten oltava selkeitä ja yksiselitteisiä
Asemakaavoituksen tavoitteina on ollut mm. rankkasateisiin, taajamatulviin sekä hulevesien parempaan hallintaan varautuminen. Kaavamääräyksen mukaan tontin 11 yksikerroksen osan pinta-alasta 2/3 on rakennettava hulevesiä pidättävänä viherkattorakenteena. Tällä hetkellä alue on täysin vettäläpäisemätöntä rakennettua ympäristöä, josta hulevedet ohjautuvat suoraan viemärijärjestelmään.

Yhdeksänkerroksisen pistetalon kattoa suositellaan kaavamääräyksessä myös rakennettavaksi hulevesiä viivyttäväksi. Valitettavasti tällaisten kaavoittajan toivomukseen tai suositukseen perustuvien määräysten kaavallinen ohjaavuus on kuitenkin kyseenalainen, huonoimmassa tapauksessa jopa mitätön. Tämän vuoksi esitin kokouksessa, että suositusluonteinen viherkattomääräys pistetalon katon osalta on muutettava selkeäksi velvoittavaksi määräykseksi, joka varmistaa viherkaton toteutuksen.

Korttelin sisäpihaan kaavan mahdollistama pistetalon rakennusoikeus on huomattavan suuri, jonka myötä olisi ollut täysin perusteltua velvoittaa sisäpihan kannen lisäksi myös pistetalon kattoa rakennettavaksi hulevesiä viivyttäväksi. Selkeän viherkattomääryksen puolesta äänestivät Vasemmistoliiton, Vihreiden ja Perussuomalaisten edustajat. Seuraavaksi kaava etenee kaupunginhallituksen harkittavaksi.

Poliitikkojen epävarmuus viherkattojen edistämisen esteenä
Viherkatot ovat aihe, josta Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan kokouksissa on kuluneen kauden aikana keskustelu muutamia kertoja. Tulkintani keskustelun sävyistä on se, että kukaan ei oikein vastusta viherkattoja vaan päinvastoin, mutta velvoittavat määräykset herättävät poliitiikoissa sekä virkamiehissä hassua epävarmuutta. Ensimmäinen määräävä viherkattomääräys tehtiin Jaakkoo-Taaran asemakaavanmuutosehdotuksesta päätettäessä. Kun Jaakkoo-Taaran asemamakaavanmuutosehdotus oli ensimmäistä kertaa lautakunnan käsittelyssä vuoden 2014 lopulla, kyselin kokouksessa miksi viherkattomääräys ei ole selkeästi määräävä vaan suositusluenteinen. Vastaukseksi sain jotain sen tyyppistä, että ei haluta sentään pakottaa, mutta asia jäi pöydälle. Kun asiaan palattiin seuraavassa kokouksessa, ajattelutapa oli muuttunut. Mitään ongelmaa viherkattoa vaativassa kaavamääräyksessä ei enää ollutkaan. Mahdottomasta oli tullut toteuttamiskelpoista.

Viherkattojen hyödyt ovat moninaiset. Tutkimusten mukaan viherkatot mm. vaimentavat melua, sitovat pölyä ja ilman epäpuhtauksia ja viilentävät rakennuksia ja koko kaupunkirakennetta. Viherkattojen avulla voidaan muodostaa myös uusia kaupunkiluonnon monimuotoisuutta edistäviä ja ylläpitäviä elinympäristöjä. Turussa onkin syytä ottaa linjaksi, että viherkattojen käyttöä lisätään säännönmukaisesti kaupunkikeskustan uudis- ja täydennysrakentamisen yhteydessä selkein kaavamääräyksin epämääräisten suositusten sijaan.

Arvioni mukaan Brahe-Centerin kaavan pistetalon katon suositusluonteinen viherkattomääräys kertoo siitä, että Turussa sekä monet virkamiehet että enemmistö päättäjistä pelkäävät vaatia rakennuttajilta asioita, jotka eivät ole välttämättä heti rakennuttajan lyhyentähtäimen taloudellisessa intressissä. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaavoituksessa tärkeintä on luoda edellytykset ekologisesti ja sosiaalisesti kestävälle kaupungille, ei yksittäisen yksityisen intressin tai taloudellisen edun ajaminen. Kaavoitusmonopoli kuuluu kunnalle, ja syystä.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s