Turun kuntapolitiikassa ajankohtainen kiistan- ja huolenaihe on 3.4.2023 kaupunginhallituksen tekemä koulujen väistötiloja koskeva periaatepäätös. Päätöksen mukaan Jäkärlän ja Varissuon koulujen väistötilat järjestetään Kärsämäen AKK:n tiloissa (Jäkärlän koulu) ja Pääsyvuoren koulun yhteydessä sekä osin Kupittaalla Untamonkadulla (Varissuon koulu). Päätöksentekoa on arvosteltu avoimuuden puutteesta, vaihtoehtojen selvittämättä jättämisestä sekä asukkaiden osallisuuden ja lapsivaikutusten arvioinnin ohittamisesta. Kritiikki ja päätöksestä tehdyt oikaisuvaatimukset ovat mielestäni olleet perusteltuja. Asia tulee saattaa kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.
Keskeisimmät kuntalaisten esille nostamat huolenaiheet ovat huoli pienten lasten koulumatkojen pidentymisestä ja hankaloitumisesta, turvattomuuden kasvamisesta ja lasten oppimisen ja koulunkäynnin edellytysten heikentymisestä. Huolta herättää myös se, miten kestävä ratkaisu on sijoittaa Pääskyvuoren koulun alueelle kahden koulun oppilaat ja kuinka fyysinen tila ja esimerkiksi lähiliikuntapaikat Pääskyvuorella riittävät.
Väistötilaratkaisujen tulee perustua lasten etuun
Väistötilojen järjestämisessä on aina kyse jonkinlaisista kompromisseista. Vaikka mikään ratkaisu ei olisi täydellinen, päätöksentekoa on ohjattava ensisijaisesti lasten etu. Tähän myös perusopetuslaki opetuksen järjestäjää velvoittaa (Pol 3a §). Lasten etua on pohdittava kokonaisvaltaisesti pitkällä tähtäimellä, ei pelkät eurot edellä.
Perusopetuslain mukaan ”opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä” (Pol 6 §). Laki ei suoraan määrittele koulumatkalle maksimietäisyyttä eikä sanele kuntien paikallista harkintaa edellyttäviä ratkaisuja. Lain velvoittava sisältö on kuitenkin otettava vakavasti. Nähdäkseni kaupunginhallituksen periaatepäätöksen mukaisissa ratkaisuissa Jäkärlän ja Varissuon koulujen väistötilaratkaisuja ei järjestetä paikalliset olosuhteet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisiksi ja lyhyiksi.
Lähikouluilla on iso merkitys lasten turvallisuuden tunteelle, oppimisen edellytyksille ja sujuvalle koulun aloitukselle. Lähikoulu ovat tärkeässä roolissa myös alueen yhteisöllisyyden rakentumisessa ja asuinalueiden tasapainoisessa kehityksessä. Väliaikaisetkin koulujen lakkauttamiset tai siirtämiset toisaalle voivat vaikuttaa kielteisesti edellä mainittuihin asioihin, jonka vuoksi väistötilat tulisi ensisijaisesti järjestää samalla alueella, jossa koulu on.
Varissuon koulun väistötilojen sijoittamista Pääskyvuoreen on puolustettu muun muassa vetoamalla Pääskyvuoren ja Varissuon maantieteelliseen läheisyyteen. Tosiasiassa pienten ekaluokkaisten näkökulmasta, kodin ja Varissuon koulun tai kodin ja Pääskyvuoren koulun välillä, voi olla sekä fyysisesti että psyykkisesti huima ero. On hyvin eri asia harjoitella koulumatkaa esimerkiksi Hintsa Knaapinkadulta tai Talpiankujalta Varissuolla sijaitsevaan kouluun kuin Pääskyvuoreen. Kuusi- tai seitsemänvuotiaan lapsen mielessä (ja jaloissa!) Talvitiellä sijaitseva Pääskyvuoren koulu on huomattavasti kauempana kuin mikä tahansa sijainti Varissuolla. Koulumatka Jäkärlästä Kärsämäkeen on oma lukunsa.
Lähikoulu luo turvaa koulun aloitukseen
Lähikoulu on tärkeä koko koulun oppilaille, mutta erityisen tärkeä se on pienimmille koululaisille. Ensimmäisen luokan aloitus on yksi merkittävimmistä nivelvaiheista, joita lapset kohtaavat koulupolullaan. Kun lapsi siirtyy esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle, lapsen – ja usein myös perheen – elämässä tapahtuu iso muutos. Koko kouluinstituutio ja sen ympäristö on uusi, ja lapsen näkökulmasta herkästi suurelta tuntuva. Samaan aikaan lapselta edellytetään aiempaa enemmän itsenäisyyttä ja kykyjä huolehtia itsestä.
Jokainen lapsi kasvaa ja kehittyy omaa tahtiaan. Huoltajia saattaa huolestuttaa, miten lapsen itsenäinen liikkuminen kouluun ja sieltä kotiin tulee sujumaan. Vaikka osalle lapsista pidempikään koulumatka ei ole ylitsepääsemätön haaste, se ei tarkoita, että se olisi yleisesti toivottava ja kaikkien lasten edun mukaista.
Mikäli lapsen koulumatkaan liittyy liian suuria pelkoja tai epävarmuuden tunteita, saattaa se heijastua lapsen oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä lisätä lasten huoltajien kuormitusta ja stressiä arjessa. Lasten koulumatkoihin liittyvät haasteet saattavat toisinaan jopa hankaloittaa huoltajan työssä käymistä, koska työssäkäynti ja lapsen tukeminen koulumatkoilla, ei samanaikaisesti ole onnistu, jolla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia huoltajan työuraan ja perheen toimeentuloon ja hyvinvointiin.
Turvallisuuden tunne yksi oppimisen keskeinen edellytys. Jotta lapsi voi keskittyä uusien asioiden oppimiseen, ajatteluun ja itsensä ja taitojensa kehittämiseen, turvallisuuteen liittyvien perusasioiden on tärkeää olla kunnossa. Turvallisuuden tunnetta ja koulumatkojen sujumista tukee lähellä sijaitseva jo entuudestaan edes jotenkin tuttu koulu. Perheiden esille nostamat huolet väistötilaratkaisuista on näin ollen otettava vakavasti eikä huoltajien huolia koulumatkojen pidentymisestä saa ohittaa vähättelemällä.
Lähipalveluiden heikentäminen ei vähennä segregaatiota – päinvastoin
Varissuon koulun väistötilojen sijoittamista Pääskyvuoren koulun yhteyteen on perusteltu myös ”segregaation” eli alueellisen eriytymisen vähentämisellä. Näkökulma perustuu ajatukseen siitä, että siirtämällä (väliaikaisestikin) Varissuon oppilaat Pääskyvuoreen saadaan aikaiseksi oppilaspohja, jossa S2-oppilaiden osuus olisi Varissuon koulua pienempi.
Tilastot S2-oppilaiden määrästä kertovat siitä paljonko kouluissa on oppilaita, joiden viralliseksi äidinkieleksi on rekisteröity jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Vaikka virallinen äidinkieli ei vielä suoraan kerro siitä mitä kieliä oppilaat todella osaavat ja miten hyvin, tilastojen tarkastelu on toki tarpeen, kun opetuksen järjestämistä suunnitellaan ja opetusresursseja jaetaan. Yksinkertainen toimintamalli, jossa oppilasalueen rajat vedetään uusiksi, jotta kouluille saadaan toisenlaiset prosenttiosuudet, ei kuitenkaan vielä paranna lasten oppimisen edellytyksiä, tai ratkaise lasten suomen kielen oppimiseen liittyviä monisyisiä haasteita, vaan huonolla tuurilla saattaa toimia jopa päinvastoin.
Segregaatio ei poistu poistamalla lähikouluja sieltä missä tukea koulunkäyntiin ja oppimiseen tarvitaan ehkä muitakin alueita enemmän. Päinvastoin seurauksena todennäköisesti olisi entistä suurempi eriarvoisuus uuden oppilasalueen sisällä ja saman koulun oppilaiden välillä. Segregaation purkaminen edellyttää siis syvempää ymmärrystä ilmiöstä kuin myös oppimiseen tilannekohtaisesti ja paikallisesti vaikuttavista tekijöistä.
Alueellinen eriytyminen ei ole minkään asuinalueen olemuksellinen piirre, vaan seuraus yhteiskunnan eri tasoilla harjoitetusta politiikasta. Politiikkaa, jossa lähipalveluita heikennetään asuinalueilta, joissa sosioekonomista huono-osaisuutta on tilastollisesti keskimääräistä enemmän, on mielestäni koulutuspoliittisesti paljon huolestuttavampaa ja haitallisempaa kuin se, että jossakin kouluissa on keskimääräistä suurempi osuus ns. S2-oppilaita.
Erityisen riskialtista ja haitallista politiikkaa on viedä lähikoulu pois asuinalueelta, joissa perheet ovat jo suunnitelleet tulevan arjen lähikoulun varaan. (Jos perhe on alun alkaen valinnut asuinalueen, jossa koulu sijaitsee kauempana, todennäköisesti jo asumisvalintoja tehdessä on pohdittu sitä, kuinka lasten koulumatkat asuinpaikasta järjestyvät.) Lähikoulujen lakkauttamiset tai väliaikaiset siirrot voivat johtaa siihen, että perheitä muuttaa toiselle alueelle parempien lähipalveluiden perässä ja alueellinen eriarvoisuus voimistuu entisestään. Tätä Turun kaupunginhallitus tuskin päätöksellään ajaa takaa.
Kaupunki asukkaiden ja ympäristön ehdoilla! 