Pormestarien Turku jättää ikäihmiset heitteille? 

Turun kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Riitta Liuksa esittää 28.4. kokoontuvalle sosiaali- ja terveyslautakunnalle massiivista palveluiden supistamista vanhusten ja vammaisten tilapäishoitoon. Mäntyrinteen os. 1 ja Runosmäen os. 5B tilapäishoito ajettaisiin alas ajalla 23.5.-4.9. kokonaan ja Portsakodin os. 2 ja 3 osittain. Saman kokouksen esityslistalla on kotihoidon määräytymiskriteereiden tiukentaminen.

Esitetty palveluiden alasajo ja supistaminen olisi toteutuessaan inhimillinen katastrofi, jonka vaikutukset tulisivat olemaan laajat. Perusteluksi esitykselle kerrotaan työvoimapula, johon ei rekrytointikampanjoidenkaan avulla ole saatu helpostusta. Tosiasiassa hoitajien työolojen ja palkkauksen edellyttämät parannukset on jo vuosia tietoisesti jätetty tekemättä.

Tilapäishoito tukee kotona pärjäämistä

Tilapäishoitoa tarvitaan omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien turvaamiseen sekä arjessa vastaan tuleviin tilanteisiin, joissa kotihoidon tai omaishoidon piirissä oleva ihminen tarvitsee äkillistä ympärivuorokautista hoitoa. Kotihoidon kriteerien tiukentaminen tarkoittaisi sitä, että osa tukea ja apua tarvitsevista ihmisistä jätetään sitä vaille. Palveluiden oikea-aikaisuus on kirjattu jopa esityksen perusteluiksi, vaikka tosiasiassa ratkaisun vaikutukset ovat päinvastaiset. 

Mikäli yhteiskunnan pyrkimyksenä on mahdollistaa ihmisten arki omassa kodissa mahdollisimman pitkään kotiin tuotavien palveluiden avulla, tätä tukevien järjestelyiden on välttämätöntä olla kunnossa. Tilapäishoidon paikkojen alasajo yli kolmen kuukauden ajaksi on käytännössä massiivinen säästötoimenpide, joka esitetään ainoana vaihtoehtona reagoida hoitoalan työvoimapulaan.

Keskeinen ympärivuorokautisen hoivan sekä kotihoidon työvoimapulan syy on Turun kaupungin vuosia jatkunut työolosuhteiden huonontaminen. Vuosia jatkunut sosiaali- ja terveyspalveluiden alibudjetointi ja toinen toistaan seuranneiden uudistamis- sopeutusohjelmien päätösten seuraukset ovat pitkään heikentäneet vanhuspalveluiden tilaa ja työvoiman saatavuutta. Työntekijät väsyvät, uupuvat ja sairastuvat sekä hakeutuvat työtehtäviin, joissa palkkaus ja työolosuhteet ovat paremmat. 

Sen sijaan, että hoitajien palkkausta ja työoloja parannettaisiin, Pormestarien Turku näyttää valinneen toimintatavan, jossa henkilöstöpulaa ei edes yritetä korjata rahalla. Nyt esitettyjen toimenpiteiden avulla kaupunki pyrkii itseasiassa saamaan menosäästöjä. Tilapäishoidon piirissä työskentelevät hoitajat osoitetaan pysyväishoidon tehtäviin. Kotihoidon kriteerien tiukentamisella noudatetaan samaa logiikkaa. Palveluita saavaa joukkoa rajataan ja hoidetaan entistä pienemmällä porukalla. Näin hoitajien palkkoihin menee kaupungin tasolla aiempaakin vähemmän rahaa.

Pormestarien Turku alibudjetoi sosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaali- ja terveyspalveluiden vuoden 2022 talousarvio on selkeästi alibudjetoitu. Myös tämä ilmenee lautakunnan listalta, jossa on käsittelyssä myös vuoden 2022 talouden ensimmäisen osavuosikatsaus, jossa kerrotaan hyvinvointitoimialan toimintakulujen ylitysennusteesta. On ilmeistä, että nyt esitetyt palveluiden supistamiset ovat osa niitä toimenpiteitä, joilla pyritään sopeuttamaan toimialan menoja jo alun alkaen räikeästi alimitoitettua budjetin. Tähän ohjaa myös pormestarisopimus, jonka mukaan ”palvelutuotannon laatua tulee parantaa koko kaupungissa kustannusneutraalisti” ja jossa sitoudutaan edistämään ”toimenpiteitä, joilla hillitään toimintakatteen kehitystä”.

Tilapäishoidon alasajo ja kotihoidon kriteerien tiukentaminen johtavat siihen, että apua ja tukea tarvitsevien kotona asuvien ihmisten mahdollisuudet pärjätä kotona heikentyvät entisestään. Esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset myös omaishoitajien jaksamiseen ovat merkittävät. Tällainen politiikka johtaa väistämättä ihmisten toimintakyvyn heikentymiseen ja ympärivuorokautisen hoidon tarpeen kasvuun. Mutta kuinka tähän vastataan, kun myös ympärivuorokautisen hoivan palvelut ovat olleet jo vuosia riittämättömät? Onko tätä pohdittu niissä pöydissä, joissa lautakunnalle tuotavista merkittävistä esityksistä on etukäteen neuvoteltu?

Jättääkö Pormestarien Turku hoitoa tarvitsevat vanhukset kotiin oman onnensa varaan?

Pienet ryhmät lapsen paras tuki

Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2021 muutoksen varhaiskasvatuslakiin (HE 148/2021). Lakimuutos säätää varhaiskasvatukseen kolmitasoisen tuen rakenteen ja jatkossa tehostetusta ja erityisestä tuesta, sekä lapsen tarvitsemista tukipalveluista varhaiskasvatuksessa tehdään hallintopäätös järjestämisvastuussa oleva kunnassa. 1.8.2022 voimaan astuvalla lakimuutoksella luodaan tuen jatkuvuutta varhaiskasvatuksesta esi- ja perusopetukseen, sekä vahvistetaan lapsen oikeusturvaa varhaiskasvatuksen tukea koskien. 

Lakimuutos tarkentaa varhaiskasvatuksen tavoitteita lisäämällä inklusiivisten periaatteiden toteuttamisen varhaiskasvatuksen tavoitteiksi lain kolmanteen pykälään. Tavoite on hyvä, mutta tuoko lakimuutos varhaiskasvatuksen arkeen keinoja ja resursseja, joilla inkluusiota, kaikkien lasten yhtäläisiä oikeuksia, yhdenvertaisuutta ja sosiaalista osallisuutta edistetään? 

Budjettilakina hyväksytystä 15 miljoonasta eurosta menee merkittävä osa lisääntyviin hallintokuluihin, joita tehostetun ja erityisen tuen hallintopäätösten valmistelu ja teko edellyttävät. Rahamäärä, joka rahoituksesta jää konkreettiseen lapsiryhmissä annettavan tukeen, on vaatimaton. Riittämättömän budjetin vuoksi varhaiskasvatuksen tuen parantaminen uhkaa jäädä lainkirjausten tasolle. Erityisesti resurssivaje vaikuttaa inkluusion edistämiseen.

Tuen tarve on aina riippuvainen ympäristöstä, jossa lapsi toimii. Melu, hälinä sekä jatkuvat muutokset ryhmässä ja henkilöstössä lisäävät lasten tuen tarvetta jo itsessään. Mitä suurempia lapsiryhmät ovat, sitä useampi lapsi ei näissä pärjää ja henkilöstön kuormitus kasvaa. Näissä tilanteissa yleistyy myös tukea tarvitsevien lasten leimaantuminen ja puhe siitä, että jonkin lapsen ”paikka ei ole täällä”. Tilannetta ei paranna alan henkilöstöpula, joka näkyy päiväkodeissa työntekijöiden puuttumisena, vaihtuvuutena ja uupumisena. Yhä useammalla työntekijällä ei ole koulutusta tehtävään, jota hoitaa. 

Inkluusion toteutumisen kannalta keskeistä on, että toiminnan perusrakenteet ovat kunnossa. Kun ryhmien koko on kohtuullinen, henkilöstö pätevää ja ryhmien kokoonpanot riittävän pysyvät, tuen tarpeisiin pystytään usein vastaamaan jo osana varhaiskasvatuksen laadukasta pedagogista toimintaa. Lisäksi tarvitaan riittävästi erityisosaamista, resursseja ja toimivaa monialaista yhteistyötä, joilla vastataan vaativaa tukea tarvitsevien lasten hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen. 

Yli 3-vuotiaiden lasten suhdeluku 1 työntekijä/7 lasta on inkluusion kannalta kestämätön. Epäkohta on myös alle viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa olevien yli 3-vuotiaiden tätäkin väljempi suhdelukumitoitus. Alle 3-vuotiaiden lasten suhdelukumitoitus 1 työntekijä/4 lasta tulisi pitää voimassa aina sen toimintakauden loppuun, jolloin lapsi täyttää kolme vuotta. Näin vähennettäisiin kesken toimintakauden tapahtuvia muutoksia ryhmien kokoonpanoissa, jotka ovat nyt yleisiä etenkin pienten lasten ryhmissä. 

Päiväkodeissa on myös oltava riittävä määrä varhaiskasvatuksen erityisopettajia, jotka vastaavat erityisopetuksesta ja konsultoivat varhaiskasvatuksen muuta henkilöstöä tuen toteuttamisessa. Tämä tulisi varmistaa säätämällä sitova mitoitus varhaiskasvatuksen erityisopettajien määrästä suhteessa lapsimäärään. 

Mikäli 1.8.2022 voimaan astuvan lakimuutoksen hyviin tavoitteisiin halutaan aidosti päästä, edellyttää se sekä valtiolta että kunnilta huomattavia taloudellisia lisäpanostuksia varhaiskasvatukseen. Ratkaisu ei ole määräaikaiset hankerahoitukset, vaan pysyvä resurssien lisäys ja ryhmäkokojen pienennys, joka tehdään muuttamalla valtioneuvoston asetusta varhaiskasvatuksen suhdeluvuista (753/2018). Pienentämällä ryhmäkokoja edistetään inkluusiota, tuen oikea-aikaisuutta sekä vähennetään tukea tarvitsevien lasten siirtoja päiväkodista tai päiväkotiryhmästä toiseen. Näin luodaan perusta laadukkaalle varhaiskasvatukselle, jossa jokaisella lapsella on oikeus saada riittävää tukea heti kun tuen tarve ilmenee.

Kirjoitus on alunperin julkaistu Turun Sanomien Alio-palstalla 21.3.2022. https://www.ts.fi/puheenvuorot/5602470