Neuvoloiden resurssipula rikkoo lapsen oikeuksia

Valtuustoaloite neuvolapalveluiden resurssipulan välittömästä korjaamisesta

Turun kaupungin neuvolapalveluiden pula terveydenhoitajista ja neuvolalääkäreistä rikkoo lapsen oikeuksia ja syventää lasten ja perheiden eriarvoisuutta. Terveydenhuoltolain mukaiset velvoitteet lasten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä eivät toteudu. Asiakasmäärät sekä terveydenhoitajilla että neuvolääkäreillä ovat liian suuret ja sijaisia tehtäviin on vaikea saada. Kaupungin neuvolapalvelut ovat toimineet vajailla resursseilla jo pitkään ennen korona-aikaa. Tilanteen korjaaminen vaatii välittömiä toimenpiteitä.

Neuvolapalveluihin kuuluu mm. lapsen terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta ensimmäisen ikävuoden aikana keskimäärin kuukauden välein ja sen jälkeen vuosittain sekä yksilöllisen tarpeen mukaan. Resurssien puutteen vuoksi neuvolakäyntejä on peruttu, niitä on tehty lyhennettyinä sekä puhelimitse lasta ja vanhempia näkemättä. Jokaisen lapsen ja perheen asioihin ei ehditä riittävästi paneutumaan. Työntekijöiden vaihtuvuus ja resurssipula katkaisee omahoitajasuhteita heikentäen palvelun laatua ja pitkäjänteisyyttä.

Kun neuvolapalvelut eivät toimi, tarvittavan hoidon, tutkimusten tai tuen saaminen on yhä riippuvaisempaa siitä, minkälaiset resurssit ja valmiudet lapsen vanhemmilla on hakea oikeanlaista hoitoa tai tukea ja hakeutua tutkimuksiin. Mikäli neuvolatarkastukset joudutaan tekemään liian pienillä resursseilla tai ne eivät toteudu lainkaan, lasten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia asioita jää huomaamatta, tai ne huomataan vasta kun lapsen oireet tai perheen vaikeudet ovat kasvaneet suuriksi.

Terveydenhuoltolain mukaan kunnan perusterveydenhuollon on neuvolapalveluja järjestäessään toimittava yhteistyössä varhaiskasvatuksesta, lastensuojelusta ja muusta sosiaalihuollosta, erikoissairaanhoidosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Neuvolapalveluiden liian pienet resurssit eivät mahdollista lasten ja perheiden tarpeiden mukaista monialaisen yhteistyön tekemistä. Puutteellisen yhteistyön vuoksi lasten tuen tarpeita ei tunnisteta riittävän aikaisessa vaiheessa ja lasten ja perheiden tukitoimet viivästyvät. Puutteellinen yhteistyö lasta hoitavien tahojen välillä heikentää myös tukitoimien vaikuttavuutta ja vaikuttavuuden arviointia.

Edellä esitettyyn perustuen esitän, että Turun kaupunki valmistelee välittömästi toimenpiteet, joilla neuvolapalveluiden kriisi korjataan ja lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä vastuussa olevat terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut saadaan kuntoon. Kriisin korjaamisen edellyttää, että neuvolaan palkataan lisää työntekijöitä, joille varmistetaan kunnolliset työskentelyolosuhteet työn tekemiseksi. Työntekijöiden pysyvyyttä on tuettava palkkausta parantamalla.

Turussa 14.2.2022

Elina Sandelin

Kaupunginvaltuutettu (vas)

Ispoisten uimarannalle ei tarvita kaupallista vesipuistoa

Turun kaupunkiympäristölautakunta päätti 1.2.2022 kokouksessaan hylätä Ispoisten uimarannan (tunnetaan myös Uittamon uimarantana) vesialueen vuokraamisen Suomen Vesipuistot Oy:lle. Lautakunnan päätös syntyi äänin 7-6. Hankkeen hylkäämistä, joka olisi tarkoittanut merkittävän kokoisen vesialueen vuokraamista Ispoisten uimarannalta kyseiselle yritykselle 350 euron vuosivuokralla, kannattivat sosialidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreiden toinen edustaja. Hankkeen puolesta lautakunnassa äänestivät kokoomus, perussuomalaiset sekä toinen vihreistä.

Maanantaina 7.2. kaupunginhallitus käsittelee asiaansa kokouksessaan, koska kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen on päättänyt käyttää asiassa otto-oikeutta ja se tuodaan näin kaupunginhallituksen päätettäväksi. Lautakunnan päätöksenteossa jakautuneet vihreät, näyttää nyt saadun hankkeen tueksi. Kiistelyn hankkeen tukemista vihreät yrittävät oikeuttaa aiemminkin tutuksi tulleella kompensaatiopuheella, viittaamalla tällä kertaa tulevaisuudessa tehtäviin suunnitelmiin mahdollisista uusista uimarannoista. 

Lautakunnan helmikuista päätöstä edelsi asian käsittely lautakunnassa jo viime kaudella. Aluksi hanke yritettiin viedä läpi pelkillä viranhaltijoiden päätöksillä. Asia tuotiin lautakunnan käsittelyyn salavihkaa viime tingassa sähköiselle esityslistalle lisättynä viranhaltijan päätöspöytäkirjana, kun pääsääntöisesti listan asiat julkaistaan viisi päivää ennen kokousta. Esitin tuolloin vasemmistoliiton Alpo Lähteenmäen kannattamana otto-oikeuden käyttämistä asiassa. Tavoitteemme oli, että lautakunta hylkäisi hankkeen, joka on lähtökohdiltaan yleisen edun vastainen.

Nähdäkseni asian käsittelyssä ilmeni yksiselitteisesti, että vesitemppuradan sijoittaminen suositulle Ispoisten uimarannalle oli valmisteltu täysin hanketta edustavan yrityksen taloudellisten intressien näkökulmasta, ottamatta lainkaan tosissaan niitä useiden kuntalaisten perustellusti esille tuomia ongelmakohtia, joita hankkeeseen liittyi. Asiassa aktivoituivat myös useat kuntalaiset.

Keväällä 2021, kun lautakunta käsitteli asiaa ensimmäisen kerran, kuntavaalit olivat ovella. Tuolloin hanke saatiin torpattua kesän 2021 osalta palautusesityksen voimin, vaikka jo tuolloin olisi ollut tarve hylätä Ispoisten uimarannalle suunniteltava hanke kokonaan. Asia palautettiin valmisteluun äänin 7-6. Lautakunnan enemmistö arvioi kyseisen paikan hankkeelle sopimattomaksi. 

Yksi keskeinen syy, jonka vuoksi en kannata vesitemppuradan pystyttämistä ko. rannalle liittyy maksuttomien, kaikille avoimien virkistysalueiden ja palveluiden turvaamiseen. Kaupunkiympäristössä on oltava riittävästi paikkoja, joissa ihmiset voivat viettää vapaa-aikaa ja virkistäytyä ilman, että oleminen kytkeytyy kaupalliseen toimintaan. Epäkaupallisen julkisen tilan arvo liittyy olennaisesti sekä ihmisten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon turvaamiseen. Uimarantareissut lähirannalle ovat monen lapsiperheen kesäloman kohokohta. Vesipuistotkin voivat olla hauskoja, mutta niissä käyminen maksaa. Näin ne eivät tosiasiassa ole kaikille mahdollisia. Kaupalliset huvitukset eivät myöskään aina tuo todellista lisäarvoa virkistyspaikoille. Kun kaupallisten palveluiden sijoittamista kunnan päätöksenteossa suunnitellaan, on tärkeää, ettei suunnittelua tehdä pelkästään kaupallisten toimijoiden ehdoilla.  

Ispoisten uimaranta ei sovi tarvitse vesitemppuradan paikaksi maisemallisten ja ympäristöön liittyvien syiden vuoksi. Pitkäsalmen maisema on arvokas ja rannalla oleva laituri toimii monelle turkulaiselle tärkeänä rauhoittumispaikkana, jollaisena sen sopii toimia jatkossakin. Jo tällä hetkellä Ispoisten uimaranta on hyvin suosittu, eikä tilaa ole yhtään ylämääräistä. Hellepäivinä ja muulloinkin autopaikat ovat usein täynnä. Ranta ei tarvitse kaupallista vetonaulaa houkuttelemaan ihmisiä sinne, koska se houkuttelee ihmisiä jo sellaisenaan. Myöskään mitään selvitystä vesitemppuradan ympäristövaikutuksista mm. mahdollisten mikromuovien tai muun kuormituksen osalta ei lautakunnalle ainakaan viime kaudella esitetty.

Asiasta päättävä kaupunginhallitus ratkaisee, painaako Turun kaupungin päätöksenteossa yksittäisen ulkopuolisen yrittäjän toiveiden toteuttaminen ja taloudellisten intressien edistäminen enemmän, kuin lukuisten kuntalaisten ilmaisemat mielipiteet ja näkemykset oman asuinalueensa ja kunnan kehittämisestä.   

Hanketta ei myöskään voi perustella yleisellä yrittäjäystävällisyydellä. Tällä hetkellä Ispoisten rannalta vesitemppurataa varten oltaisiin vuokraamassa  aluetta 350 euron vuosihintaan. 350 euroa on minimihinta, jota Turun kaupunki perii tonttivuokrissa. Alhaisempaa vuokrahintaa ei siis peritä. Miten yhdenvertaisesti kaupunki kohtelee (vesipuisto)yrittäjiä suhteessa toisiinsa? Tarjotaanko vastaavia puoli-ilmaisia vuokrasopimuksia muillekin yrittäjille, jotka haluavat pystyttää temppuratoja tai muita suosittuihin virkistyspaikkoihin paikkoihin, joiden jo olemassa oleva kävijämäärä takaa yrittäjälle varman voiton? Tuskinpa sentään.

Kuva Ispoisten uimarannalta talvella 2021. Hakemuksessa esitetyn havainnekuvan mukaan kulku vesitemppuradalle kulkisi kuvassa olevalta laiturilta.