Kaukonäköisyyttä kaavoitukseen

Arkkitehtuurin historian ja restauroinnin apulaisprofessori Panu Savolainen kirjoittaa Turun Sanomissa 1.8.2021 Woldemar Baeckamnin suunnitteleman Turun puhallintehtaan vanhimman osan suojelun puolesta ja vaatii kaukonäköisyyttä Itäharjun kaavoittamiseen. Itäharjun Voimakadun asemakaavoitusprosessissa puhallintehtaan koko rakennusta uhkaa sen purkaminen. Purkamista on perusteltu muun muassa sillä, että purkamalla tilalle saadaan ”toimivampi kaupunkirakenne”, joka käytännössä tarkoittaa enemmän rakennusoikeutta uudisrakentamiselle.

Savolainen tuo kirjoituksessaan esille vahvat perustelut Puhallintehtaan rakennuksen arvokkaimman osan säästämiselle: suojeluarvot, historiallinen kerroksellisuus, historiallisesti arvokkaiden rakennusten merkitys vetovoimatekijänä ja uudistuvien alueiden identiteetin ja houkuttelevuuden luojina. Savolaisen mukaan on selvää, että historiallisten kohteiden säästäminen on kiinteistökehittäjienkin etu, esimerkkeinä mm. Åbo Akademin Arken ja useat kohteet Aurajoen rannalta. Myös ilmastopolitiikka puoltaa vanhan rakennuskannan säästämistä.

Savolaisen peräänkuuluttama kaukonäköisyys tulisi Turun kaavoituksessa ottaa vakavasti niin Itäharjun vanhan teollisuusalueen kuin muidenkin kohteiden kohdalla. Lyhytnäköisessä tarkastelutavassa rakennusperintö ja kulttuurihistorialliset arvot jäävät kiinteistönomistajien ja sijoittajien lyhyen tähtäimen voiton tavoittelun jalkoihin. Mikäli vanhojen arvorakennusten purkamisen sallivat kaavat hyväksytään ja oikeutetaan ”ei ollut muita mahdollisuuksia” -puheella, jää näkemättä mitä mahdollisuuksia arvorakennusten suojeleminen olisi tullessaan tuonut. Hyvä kaupunkisuunnittelu ei voi perustua pelkkään asuinrakentamisen määrän maksimointiin.

Kaupunkiympäristölautakunta käsitteli Voimakadun asemakaavan luonnosta 22.6.2021. Tuolloin kritisoimme Vasemmistoliiton Alpo Lähteenmäen kaavaluonnosta siitä, että sen ratkaisut perustuvat yksipuolisesti yksityisten aloitteentekijöiden taloudellisiin intresseihin. Kaavaluonnoksen ratkaisu puhallintehtaan koko rakennuksen purusta on valmisteltu lyhyen tähtäimen yksityisen taloudellisen edun näkökulmasta. Nähdäkseni 1950-luvun modernistista teollisuusarkkitehtuuria edustavan puhallintehtaan alkuperäisen osan suojelulle on vahvat perusteet. Rakennuksen vaikuttavin osa alkuperäinen tehdashalli, jolla on varmasti löydettävissä uusia käyttötarkoituksia joko julkiseen tai yksityiseen toimintaan. Kuten Savolainen kirjoittaa, se voisi olla uuden asuinalueen historiallinen sydän.

Voimakadun kaavaluonnoksen ongelmat ovat toki suojelukysymystä laajempia. Suhteessa rakentamisen tehokkuuteen Voimakadun kaavaluonnoksen sisälle jäävät piha-alueet ja nk. puistikko ovat hyvin pieniä. Kaava-alue sijoittuu vanhalle teollisuusalueelle, jonka maankäyttöön kohdistuu tulevaisuudessa isoja muutoksia. Itäharjun kehittäminen tulisi perustua riittävän tarkkaan osayleiskaavaan, jolloin alueen asemakaavoitus etenisi – lyhytnäköisen yksityisiä etuja palvelevan eetoksen sijaan – selkeästi harkitun kokonaisnäkemyksen ja yleisen edun mukaan.

Puhallintehtaan alkuperäinen tehdashalli on vuodelta 1956.
Toinen kuva tehdashallista. Ikkunat Peronkadun suuntaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s