Turun kotihoidon palkat nostettava naapurikuntien tasolle

Aloite
Turun kaupunginvaltuusto 15.2.2021

Kotihoidon työntekijöiden palkkauksen nostaminen naapurikuntien tasolle

Kotihoidon työntekijöiden palkkataso Turussa on naapurikuntiin nähden selkeästi heikompi. 

Heikko palkkataso ja työn vaativuus ovat aiheuttaneet jatkuvia ja laajamittaisia rekrytointivaikeuksia, jotka näkyvät työntekijöiden jaksamisessa ja kotihoidon laadussa. 

Tarkastuslautakunnan kertomuksen (2019) mukaan asiakaspalautteen perusteella yksi keskeisimmistä ongelmista koetaan olevan hoitajien suuri vaihtuvuus. Sijaisten saamisessa on vaikeuksia ja yli puolet kenttähenkilöstöstä on täysin eri mieltä siitä, että työntekijöiden työssä viihtyvyydestä pidetään huolta. 

Hoidettavat asiakkaat ovat entistä enemmän monisairaita, jolloin käytännön hoitotyö on aiempaa vaativampaa. Liian suuret asiakasmäärät ja työntekijöiden kiire vaikeuttavat muun muassa ravitsemuksen tilan seurantaa ja sen hallintaa.

(Ks. Arviointikertomus 2019. Turun kaupungin tarkastuslautakunta 19.5.2020)

Edellä esitetyn perustuen esitämme, että kotihoidon työntekijöiden peruspalkat nostetaan naapurikuntien tasolle.

Elina Sandelin, kaupunginvaltuutettu (vas)

Alpo Lähteenmäki, kaupunginvaltuutettu (vas)

Riikka Oksanen, kaupunginvaltuutettu (vas)

Saarenmaankadun asemakaava vaatii parantamista

Kuluneella viikolla kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyssä oli kiistanalainen Pernon Saarenmaankadun asemakaavaehdotus. Kaavamuutosalueen vieressä on kulttuurihistoriallisesti arvokas Pernon kartano ja jalopuumetsikkö. Kartanon ympäristöön on 1990-luvulla rakennettu rivi- ja kerrostaloalue ja asuinrakentamisen viereen on kaavassa osoitettu VU-merkintä Pernon urheilualueelle. Kyseistä urheilualuetta ei kuitenkaan ole rakennettu, vaan se on tällä hetkellä rakentamatonta viheraluetta. Kaavaehdotuksessa rakennetaan neljä uutta kerrostaloa Suursaarenpuiston jalopuumetsikön kaakkoisrinteeseen rakennettujen neljän kerrostalon ja näiden eteläpuolella olevien rivitalojen väliin sekä kaavasta poistuvan VU urheilualueen pohjoiselle osalle.

Nykyisessä kaavassa olevien kerrostalojen rakennusalat ovat 1440, 2080, 2080 ja 1440 kerrosalaneliömetriä. Kaavaehdotuksen mukaisten uudisrakennusten kunkin rakennuksen rakennusalakohtainen rakennusoikeuden määrä olisi 2440 kerrosalaneliömetriä. Toisin sanoen uudet rakennukset ovat huomattavasti massiivisempia kuin niiden taakse jäävää vanhat kerrostalot, puhumattakaan lähellä olevista rivitaloissa. Huomattavaan uudisrakentamisen määrään on yhdistetty myös huomattava määrä pysäköintipaikkoja. Näin ollen ehdotuksen mukaisen rakentamisen vaikutus asuinympäristöön olisi erittäin merkittävä. Paikan päällä kaavan ratkaisujen ongelmat mielestäni tulevat erityisen selkeästi esiin. Uudisrakentamisen määrä olisi kaavan valmistelussa tullut määritellä siten, että se istuu kohtuullisesti olemassa olevan asutuksen yhteyteen.

Kaavan tavoitteena on kerrostaloalueen tiivistäminen, liito-oravien kulkureitin turvaaminen huomioimalla lajin ekologinen yhteystarve kaava-alueella ja osoittaa kulkuyhteys täydentyvään Paavonpolut-reitistöön. Ekologinen yhteys on kaavaehdotuksessa huomioitu kaavamerkinnällä pi/s (”pihamaa, jolla ympäristö säilytetään. Alue on osa ekologista käytävää, joka toimii liito-oravien levähdyspaikkana. Alueen suunnittelussa ja ylläpidossa tulee huomioida sen luonnonsuojelullinen arvo ja lehtomaista puustoa tulee hoitaa jatkuvasti uusiutuvana.”).

Voidaan kuitenkin perustellusti kysyä riittääkö pelkkä kirjallinen merkintä kaavassa suojaamaan ekologista yhteyttä ja mm. liito-oravien reittejä, mikäli esitetty raskas rakentaminen toteutuu? Myös Ely-keskuksen lausunnossa todetaan, että jää epäselväksi kuinka yhteyden säilyttäminen kaavamääräyksillä ja -merkinnöillä tosiasiallisesti turvataan.

Koska emme voineet tukea kaavaehdotuksen mukaisia ratkaisuja, esitimme lautakunnassa Alpo Lähteenmäen kanssa, että kaavaehdotuksesta poistetaan nykyisessä kaavassa Pernon urheilualueelle (VU) osoitettu uudisrakennus (2440 kem, VI) ja siihen liittyvät pysäköintipaikat. Lisäksi kyseisen poistetun rakennuksen viereen jäävän kerrostalon sijaintia olisi tullut tarkastella uudelleen siten, että sen varjostus- ja muut vaikutukset nykyiseen asutukseen minimoitaisiin.

Esityksemme ei varmasti poistaisi kaikkia kaavan ongelmakohtia, mutta tekisi kaavaehdotuksesta esitettyä huomattavasti paremman. Kaavaehdotuksen mukainen rakentaminen johtaisi kohtuuttomaan asuin- ja luonnonympäristöjen arvojen heikentymiseen kaava-alueella ja sen lähiympäristössä. Kaavaehdotuksen myötä poistuu nykykaavassa Pernon urheilualueeksi osoitettua VU-alue ja ahtaa olemassa olevien kerrostalojen edustan käytännössä täyteen autopaikkoja. Osoitettu rakentaminen heikentää myös olemassa olevaa ekologista yhteyttä kaavan ulkopuolella oleviin viher- ja luontoalueisiin.

Kaavaehdotus hyväksyttiin lautakunnassa äänin 11-2, josta se siirtyy seuraavaksi kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuuston käsittelyyn.

Lasten ja nuorten varhainen tuki ei saa jäädä vain puheeksi

Mikäli vaalipuheisiin olisi uskominen, lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja perheiden varhaista tukemista kannatetaan lähes kaikissa puolueissa oikealta vasemmalle.  

Puheet ennaltaehkäisystä ovat kuitenkin toteutumaton ideaali, jonka  esteenä on pitkään jatkuneet julkisten palveluiden sopeutustoimet, ja alati kasvavat yhteiskunnan vaatimukset, jotka heijastuvat aikuisten jaksamisen lisäksi myös lasten ja nuorten elämään. Liian usein tukea saadaan vasta kun ongelmat ovat jo kärjistyneet.  

Lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavat monet poliittiset päätökset.  Jokapäiväiseen arkeen vaikuttavien palveluiden, kuten varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja sosiaalipalveluiden järjestämisen vastuu on kunnilla. 

Leikkauspolitiikka vesittää varhaisen tuen 

Turun politiikassa palveluiden aidon kehittämisen sijaan päätöksentekoa on jo monia vuosia ohjannut säästöt ja palveluiden sopeuttaminen. Valtuustokaudella 2013–2017 leikkauksia palveluihin tehtiin uudistamisohjelmien nimissä. Vuonna 2019 valtuusto päätti 59 miljoonan euron sopeutusohjelmasta. Tiukka kulukuuri näkyy työntekijöiden jaksamisessa, palveluiden laadussa ja ihmisten tosiasiallisesti saamassa tuessa. 

Sopeuttamisen ääneen lausuttuna tavoitteena on kaupungin investointikyvyn turvaaminen, vaikka on poliittisesti kiistanalaista mitä investointeja kaupungissa todella tarvitaan. Kun palveluita järjestetään alimitoitettujen budjettien puitteissa, hyvätkin ajatukset palveluiden parantamisesta ja varhaisten tuesta jäävät usein toteutumatta.  

Korona-aika lisää palveluiden tarvetta 

Pitkään jatkunut korona-aika kärjistää tilanteita entisestään ja laajentaa apua ja tukea tarvitsevien määrää. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja perheiden tukeminen onkin keskeinen tavoite, jonka puolesta tulevalla valtuustokaudella on toimittava. 

Äitiys- ja lastenneuvolan työntekijöiden työmäärä on pidettävä kohtuullisena siten, että työntekijöillä on aikaa kohdata asiakasperheet ja paneutua lasten ja perheiden tilanteisiin. Kasvatus- ja perheneuvolan resursseja on vahvistettava, jotta matalan kynnyksen palveluksi tarkoitetun palvelun piiriin pääsyn hidasteena ei ole kohtuuttoman pitkä jono.  

Keskeinen varhaisen tuen palvelu on varhaiskasvatus. Jotta se palvelee tarkoitustaan ja todella tukee lapsia, palvelun laatua on parannettava. Ryhmäkokoja pienennettävä ja hoitopaikkojen saatavuus turvattava kaikilla asuinalueilla. Myös koulunkäynnin haasteisiin ja oppimisvaikeuksiin on saatava tukea välittömästi. Liian pienet opetus- ja ohjausresurssit eivät ole peruste oppilaan oikeuksien epäämiselle.  

Konkreettista tukea perheiden arkeen 

Perheille, joilla on haasteita vanhemman tai vanhempien jaksamisen kanssa, arjen sujuvuutta helpottavia palveluita, kuten lapsiperheiden kotipalvelua, on tarjottava matalalla kynnyksellä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä erityislasten perheiden kaikkien perheenjäsenten jaksamiseen. 

Lasten ja perheiden eriarvoisuus kärjistyy usein koulujen ja päiväkotien loma-aikoina. Turussa kannattaisi ottaa mallia Helsingistä, jossa on jo 1940-luvulta saakka tarjottu koulujen loma-aikoina maksuttomat puistoruokailut lapsille ja nuorille kaupungin leikkipuistoissa.  

Jotta ennaltaehkäisy ja varhainen tuki eivät jää vain vaalien alla harjoitettavaksi sanahelinäksi, Turun politiikkaan tarvitaan vahvaa vasemmistoa, joka haastaa harjoitetun kokoomuspolitiikan ja leikkausten sijaan toimii palveluiden parantamiseksi. 

Elina Sandelin 

vs. varhaiskasvatuksen erityisopettaja, FM
Turun kaupunginvaltuutettu