Henkilöstösäästöt johtavat ostopalveluiden kustannusten kasvuun

Maanantaina 21.9.2020 Turun valtuusto käsitteli kokouksessaan talouden toista osavuosikatsausta. Osavuosikatsauksen kohdalla valtuustoissa käytiin pitkähkö keskustelu, jonka keskiössä oli muun muassa viime viikolla julkisuuteen nousseet kaupungin henkilöstön kanssa aloitettavat yhteistoimintaneuvottelut ja 7,2 miljoonan henkilöstökuluihin määritelty säästötavoite.

Vasemmistoliitto esitti kokouksessa, ettei säästöjä henkilöstä tehdä. Valtuuston puheenjohtaja kuitenkin tulkitsi, ettei valtuusto voi asiasta päättää, koska asiaa ei ole vielä valmisteltu, vaikka kaupunginjohtaja Minna Arve (kok) kommenttipuheenvuorossaan totesi, että yt-kutsu nojaa nimenomaan osavuosikatsauksessaan esitettyihin lukuihin. Lopulta asia saatiin äänestykseen, kun valtuutettu Yrttiaho muutti tekemänsä henkilöstösäästöjä vastustavan muutosesityksen palausesityksen muotoon. Henkilöstösäästöjä vastustava linja hävisi valtuustoäänestyksen äänin 54-12.

Alla kokouksessa pitämäni puhe tekstinä. (Teksti ei ole sanatarkka esitys puheesta, mutta sisältö on sama.)

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kun Turun päivänä taivaalla räiskyivät värikkäät ilotulitukset, monen työstään ja toimeentulostaan huolissaan olevan kaupungin työntekijän mielestä ilo oli kaukana. Kun tieto yt-neuvotteluista, jonka tavoitteeksi on määritelty yli 7 miljoonan säästöt kaupungin henkilöstöstä, tuli julki, lukuisten tavallisten työntekijöiden, ja heidän perheidensä parissa nousi huoli työn ja toimeentulon jatkumisesta. Lomautetaanko, irtisanotaanko, jatkuuko määräaikainen työsuhde, onko oma ja perheen leipä turvattu? 

Henkilöstösäästöissä ei ole kyse pelkästään työntekijöiden palkasta. Kyse on myös yhteiskunnallisesti keskeisimpien peruspalveluiden toimivuudesta, kuntalaisten arjesta, hyvinvoinnista ja oikeuksista. Oikeuksista, joiden toteutumiseen mennyt vuosi koronatoimineen ja poikkeusoloineen on jo entuudestaan vaikuttanut radikaalisti.

Koronakevään aikana muun muassa lasten neuvolakäynnit ovat olleet jäissä, niin lasten kuin aikuistenkin kuntoutuspalvelut eivät ole toimineet normaaliin tapaan, perusterveydenhuollon toimintaan on vaikuttanut monet erilaiset koronatoimet, ajat ei-kiireellisiin toimenpiteisiin on ollut kortilla, ja paikoitellen jo entuudestaan pitkät jonot palveluihin ovat pidentyneet.  

Vammaisten ja vanhusten asumispalveluiden piirissä elävien ihmisten elämänpiiriä on keväällä ja sen jälkeenkin raskaasti rajattu erilaisilla juridisesti kyseenalaisillakin vierailukielloilla. Toimenpiteet ja ohjeet, joilla on rankasti rajattu ihmisten sosiaalista kanssakäymistä on hankaloittanut ihmisten normaalia arkea, rajannut perusoikeuksia ja estänyt mm. kuntoutuksen saamista tai henkilökohtaisen avun saamista. Vierailukielloilla ja erinäisillä karanteeneillä on ollut huomattavia vaikutuksia ihmisten toimintakykyyn, terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin.

Edelleen monilla työpaikoilla pohditaan päivittäin kuinka työt ja työvuorot järjestetään, jotta kesken päivän mahdollisten koronaoireiden vuoksi töistä passitettujen työntekijöiden työt saadaan tehtyä. Edelleen kaupungilla on mm. hoitajien ja opettajien rekrytoinnissa ja sijaisten saamisessa paikoitellen huomattavia hankaluuksia.

Henkilöstöstä säästämisen sijaan nyt olisi oikea aika Turussa ottaa vastuu ja tehdä päätöksiä, joilla asioita korjataan ja ihmisten arkea ja elämää helpotetaan.

Väitän, että esitetyt massiiviset säästöt henkilöstöstä on tosiasiassa täysin epärealistiset. (Valtion myöntämät koronalisärahoitukset rajaavat säästöjen piiristä jo ison osan sivistystoimialan toiminnoista ulos, eikä ole realismia, että esitettyjä säästöjä saataisiin esimerkiksi soten tai vapaa-aikatoimialan piiristä.) Leikkaamalla henkilöstöstä ei tosiasiassa edes saada säästöjä. Kurittamalla henkilöstöä saadaan päinvastoin kustannukset nousemaan kun sen seurauksena aulkopuolelta ostettujen palveluiden kustannukset nousevat. Jo nyt osavuosikatsauksessaan voimme lukea, että hyvinvointitoimialalla ”Kustannuslajiryhmäkohtaisessa tarkastelussa suurin ylitys tulee palveluiden ostoista, jossa ylitystä ennustetaan 29,2 miljoonaa euroa.” 

Esittämällä tällaisia summia (7,2 miljoonan säästötavoite) saadaan kuitenkin ihmisiä peloteltua ja huolestumaan. Tällä politiikalla luodaan epävarmuutta työpaikoille ja viedään edellytykset työn ja palveluiden kehittämiseltä.

Leikkaamalla kaupungin omasta henkilöstöstä leikkaaminen on suoraan Kokoomuksen politiikkaa, jossa verorahoja ohjataan vielä nykyistä laajemmin yksityiselle sektorille. Se on oikeistolaista politiikkaa, jolla avulla palveluiden ulkoistamista ja yksityistämistä jatketaan.

Problematiikka, joka koskee henkilötyövuosimäärä säästämistä ja niihin kytkeytyvää ostopalveluiden osuuden kasvua on käsitelty tässä salissa muun muassa tarkastuslautakunnan raportin yhteydessä, joten aiheena sen ei enää tulisi olla valtuustolle vieras. Nyt osavuosikatsauksen yhteydessä ollisinkin mielestäni täysin oikea paikka valtuuston linjata siitä, onko tämä sitä politiikkaa, jota tässä kaupungissa halutaan tehdä.