Turun uusi musiikkitalo on järjetön hanke

Koronakriisi on osaltaan vaikeuttanut kuntien taloustilanteita ja voimistanut yhteiskunnallista tilannetta, jossa julkisia varoja tarvitaan entistä enemmän ihmisten taloudellisen ahdingon sekä sosiaalisten ja terveydellisten tilanteiden kohentamiseen. Nyt jos koskaan poliittisten päättäjien tulisi osata käyttää kriittistä harkintaa siinä miten julkisia varoja käytetään.

Turussa ns. kriittistä harkintaa ja tiukkaa menokuria näytetään harjoitettavan kun kyse on palveluita koskevista sopeutustoimista tai vaikkapa pienten yhdistysten toiminta-avustuksista, mutta kun päätettäväksi tulee isoja useiden kymmenien miljoonien investointeja, kriittisyydellä ja varovaisuudella ei näytä olevan päätöksenteossa samanlaista sijaa.

IMG_0003

Itsenäisyydenaukio Aurajoenrannasta.

Koronan nimissä kaupunginhallitus ja lautakunnat ovat siirtyneet etäkokouksiin, joissa viedään läpi erittäin merkittävän mittaluokan hankkeita koskevia päätöksiä. Nyt kaupungissa ajetaan päätäpahkaa uutta massiivista musiikkitaloa Itsenäisyydenaukiolle Aurajoenrannan kulttuurimaisemaan, vaikka hankkeen riskit ja paikan täysi sopimattomuus (eli ”haasteet”) ovat hyvin tiedossa.

Asemakaavaehdotuksen lähtökohtaisesti mahdottomat tavoitteet

Kaupunkiympäristölautakunta käsitteli musiikkitalon asemakaavan tavoitteita kokouksessaan tiistaina 9.6.2020. Esitin kokouksessa asemakaavoituksen keskeyttämistä. Kaavan tavoitteet jäivät kuitenkin vielä viikoksi lautakunnan pöydälle pohdittavaksi.

Nähdäkseni esitetyt asemakaavan tavoitteet ovat jo sisäisesti ristiriitaiset. Massiivisen kulttuurilaitoksen rakentamista avoimelle puistoalueelle ei ole lähtökohtaisesti mahdollista toteuttaa Aurajoen kulttuuriympäristön arvoa ja luonnetta huomioimalla tavalla. Tämän vuoksi hanke tulisi välittömästi keskeyttää.

Asemakaavoituksen ”haasteiksi” on tunnistettu muun muassa tontin ahtaus, maaperän rakennettavuuteen liittyvät seikat kuten sen pilaantuneisuus, alueella olevien autopaikkojen riittävyys jo nykytilanteessa, sekä liikennejärjestelyt uuteen tarvittavaan pysäköintilaitokseen, jonka uusi musiikkitalo tulisi vaatimaan.

Kansallisen kaupunkipuiston täyteenrakentaminen ei elävöitä jokirantaa

Kaupunki on perustellut Itsenäisyydenaukiota uuden musiikkitalon paikkana muun muassa jokirannan ”elävöittämisellä”. Käytännössä massiivinen uudisrakennus heikentäisi maisemaa, kaupunkitilan viihtyisyyttä ja muodostaisi esteitä liikkumiselle kulkupeliin katsomatta. Erityisen huonosti aukiolle sopisi musiikkitalon kaltainen suuri rakennus, jonka käyttö vaatisi konserttien ja tapahtumien aikaisen liikenteen ja asiakaspysäköinnin sujuvuutta.

Esitetty sijainti on osa kansallista kaupunkipuistoa. Uudisrakennus huonontaisi jokirannan käyttömahdollisuuksia julkisena tilana ihmisten vapaassa oleilussa ja ulkoilussa. Toisin kuin on väitetty, musiikkitalohanke ei edistä jokirannan elävyyttä, ellei elävyydeksi katsota viheralueen täyteenrakentamista sekä kalliita ja vaikeita liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä.

IMG_0001

Turun kaupunginteatteri aukion reunalla.

Iso kulttuurilaitos kaupunginteatterin, valtion virastotalon ja Wäinö Aaltosen museon väliin pilaisi nykyisen rakennetun ympäristön kokonaisuuden. Mittakaavaltaan huomattavan kokonainen rakennus heikentäisi edellä mainittujen rakennusten rakennustaiteellisia arvoja viedessään niiltä niiden nykyisen vielä kohtalaisen avoimen sijaintinsa aukion reunoilla.

Hankkeen perustavanlaatuisen ongelmat eivät ratkea arkkitehtonisella kikkailulla. Itsenäisyydenaukion pilaamista rakentamisella ei voi korvata minkäänlaisilla ”viheristutuksilla”, joista kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kirjoitetaan, vaikka viheristutukset sinänsä olisivatkin ihan kivoja.

IMG_0002

Wäinö Aaltosen museo aukion reunalla.

Tietoista riskinottoa?

Mikäli kaupunki päättää tosissaan yrittää uuden musiikkitalon kaavoittamista Itsenäisyydenaukiolle, kaupunki ottaa tietoisen riskin, että kaupungin orkesterin tarvitsemia asiallisia tiloja orkesterin toiminnalle ei tulla saamaan moneen vuoteen, mahdollisen kaavan kaatuessa oikeudessa tai jäädessä vuosia kestäviin valitusprosesseihin.

Musiikkitalon hinta olisi alustavan arvion mukaan noin 70 miljoonaa euroa, mutta hyvin mahdollinen riski on, että kun budjetti nousee, kustannusten annetaan nousta eikä kuntalaisten kukkaronnyörejä enää myöhemmässä vaiheessa uskalleta sulkea, koska aloitettua rakennusprojektia ei voida jättää kesken.

Uutta musiikkitaloa realistisempi ja parempi vaihtoehto parantaa orkesterin toimintaedellytyksiä olisi aloittaa nykyisen konserttitalon peruskorjaus välittömästi. Se ei ole jokaisen muusikon tai musiikinharrastajan mielestä välttämättä täydellinen ratkaisu, mutta Turun tilanteessa kohtuullisin, toteuttamiskelpoisin ja luotettavin tapa varmistaa, että ylipäänsä orkesteri ylipäänsä saa kunnostetut tilat kohtuullisessa ajassa. Samalla tehtäisiin todellinen kulttuuriteko varmistamalla Suomen vanhimman konserttitalon rakennuksen käyttö konserttitalona jatkossakin.

2 thoughts on “Turun uusi musiikkitalo on järjetön hanke

  1. Yleisölle Turun nykyinen konserttitalo Puutorin laidalla on melko hyvä, tilavahko ja toimiva. Orkesterien soittajien tilat salin takana ja sivulla kyllä varmaan tarvitsevat päivitystä eli peruskorjausta sekä ehkä jopa osittaista uudisrakentamista. Kuinka perusteellisia ja hyvin perusteltuja ovat olleet aiemmat nykyisen Turun konserttitalon peruskorjauksen selvitykset? Kuka tai mikä toimija ne teki? Onko se tie joko kokonaan poissuljettu? Vai onko uuden Turun konserttitalon kaavailtu paikka – Itsenäisyyden aukio Aurajoen rannalla – vain paras huonoin sijainti? Terveisin turkulainen musiikin sekakäyttäjä Ari Hämis

    Liked by 1 henkilö

    • Kiitos kommentista. Mikäli minulta kysytään, olen sitä mieltä, että nykyisen peruskorjauksen ja siihen kytkeytyvän riittävän uudisrakentamisen/laajentamisen pohjalta tämä asia olisi paras ratkaista. Lukemani perusteella se ei ole mahdotonta, mutta nyt uutta rakennusta lobbaavat tahot ovatsaaneet määritellä sen miten keskustelua käydään ja miltä pohjat viimeisiä päätöksiä on tehty. Toki vanhan korjaamisessa on omat haasteensa, mutta tottakai myös kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen säilyttäminen konserttitalokäytössä on myös jo arvo sinänsä.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s