Itsenäisyydenaukion kaavoittaminen jatkuu kokoomuksen ja vihreiden äänillä

Uuden musiikkitalon asemakaavan tavoitteet olivat eilen tiistaina 16.6.2020 Kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyssä. Esitin kokouksessa asemakaavan tavoitteiden hylkäämistä. Perustelut asian hylkäämiselle olivat vahvat ja äänestys harvinaisen tiukka (6 jaa, 6 ei, 1 tyhjä). Lopulta asia ratkaistiin lautakunnan puheenjohtaja Saara Ilvessalo (vihr) äänellä. Uuden musiikkitalon asemakaavoitus Itsenäisyydenaukiolle jatkuu.

Kokouksessa tekemäni hylkyesityksen perustelut olivat seuraavat:

”Esitetty paikka uudelle konserttitalolle on täysin sopimaton. Itsenäisyydenaukio on osa valtakunnallisesti arvokkaaksi määriteltyä maisema-aluetta Aurajoen itärannan kulttuurirakennusten muovaamassa ympäristössä. Uuden konserttitalon rakentamista Itsenäisyydenaukiolle ei ole mahdollista toteuttaa kulttuuriympäristön luonnetta ja arvoa huomioimalla tavalla ja siksi asemakaavoitus tulee keskeyttää.

Uudisrakentaminen ei elävöitä jokirantaa vaan rakentaa olemassa olevan aukion täyteen. Se heikentäisi kaupunginteatterin, valtion virastotalon ja Wäinö Aaltosen museon rakennusten kaupunkikuvallisia asemia. Paikka on ongelmallinen myös liikenteellisesti ja se vaatisi vaikeita ja kalliita pysäköintiratkaisuja, jotka tulisivat lisäämään konserttitalon kustannuksia entisestään.”

Asemakaavoituksen perustavanlaatuisen ongelmat eivät ratkea arkkitehtonisella kikkailulla. Esitetty rakennus ei yksiselitteisesti sovi paikkaan, eikä asiaa voida ratkaista pohtimalla rakennuksen sijoittelua. Kansallista kaupunkipuistoa voida korvata suunnittelemalla rakennuksen katolle viherkattoa tai muuta vastaavaa.

Hylyn puolesta äänestivät:

Alpo Lähteenmäki (vas), Elina Sandelin (vas), Tapio Van Ooik (vihr), Kristiina Hellsten (SDP), Ville Lintunen (SDP), Juha Anttila (ps)

Itsenäisyydenaukion rakentamisen jatkamisen puolesta äänestivät:

Saara Ilvessalo (vihr), Liisa Laukkanen (vihr), Olli Manni (kok), Jutta Wiren (kok), Alvar Euro (kok) ja Laura Kontu (kok).

Keskustan Seppo Muurinen äänesti tyhjää.

Koska äänestystulos meni tasan, äänestystuloksen ratkaisi lautakunnan puheenjohtajan ääni. Näin ollen kaavoittaminen Itsenäisyydenaukiolle jatkuu kokoomuksen ja vihreiden äänien turvin.

Kokoustiedotuksen voi lukea tästä.

 

 

 

 

 

 

Advertisement

Lapsiperheiden kotipalvelu kunnallistettava

Maanantaina 15.6.2020 Turun valtuuston käsitteli kokouksessaan useita merkittäviä asioita, kuten esimerkiksi tarkastuslautakunnan raportin vuoden 2019 arviointikertomuksesta. Yksi tarkastuskertomuksessa esille nostettu seikka koski kaupungin oman työn ja ulkopuolelta ostettavien palveluiden välistä suhdetta.

Raportissa nostettiin aiheellisesti esille kysymys siitä kuinka tarkoituksenmukaista on, että samaan aikaan kun kaupungin henkilöstömenot hyvinvointitoimialalla ovat vähentyneet, palveluiden ostot ovat huomattavassa määrin kasvaneet. Nähdäkseni tarkastuslautakunnan raportissa tekemä huomio tulisi ottaa vakavasti. Henkilöstömenoista säästäminen ei ole taloudellisesti kestävää politiikkaa, jos se samanaikaisesti tarkoittaa sitä, että organisaation ulkopuolelta ostettavia palveluita tarvitaan yhä enemmän.

Yhteiskunnallisesti keskeisten palveluiden järjestämiseksi kunnan omana työnä puhuu myös monet palveluiden laatuun, tasa-arvoon ja kehittämiseen liittyviä tekijät. Aiheeseen liittyen jätinkin kokouksessa aloitteen koskien lapsiperheiden kotipalvelun kunnallistamiseksi.

—

Valtuustoaloite
Turun kaupunginvaltuusto
15.6.2020

Aloite lapsiperheiden kotipalvelun kunnallistamiseksi 

Lapsiperheiden kotipalvelu on yhteiskunnallisesti tärkeä lasten ja perheiden hyvinvointia ja tasa-arvoa tukeva palvelu. Kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014,19 § ).

Kyseessä on merkittävä ennaltaehkäisevä, lasten ja perheiden eriarvoisuutta vähentävä palvelu. Kun perheet saavat konkreettista käytännön apua ja tukea arkeensa riittävästi jo varhaisessa vaiheessa, raskaampien ja kalliiden lastensuojelun toimien ja palveluiden tarve yhteiskunnassa vähenee.

Valitettavan usein tukea saadaan liian myöhään, kun haasteet arjessa ovat jo kasvaneet suuriksi ja ongelmia muodostunut. Riittävä ja aidosti matalalla kynnyksellä saatava konkreettinen apu ja tuki arkeen parantaa vanhempien jaksamista, tukee lasten ja vanhempien välisiä kiintymyssuhteita ja lisää tasapainoa lasten kasvuympäristöön, jolloin suuria haasteita kehittyy vähemmän.

Riittävät julkiset panostukset lapsiperheiden kotipalveluun ovat sekä sosiaalisesti että taloudellisesti perusteltuja.

Turussa lapsiperheiden kotipalvelu tuotetaan palvelusetelijärjestelmän kautta yksityisten yritysten toimesta. Palvelun yhteiskunnallisen merkittävyyden vuoksi, palvelut tulisi järjestää julkisesti tuotettuna. Palvelun tuottaminen kunnan omana turvaa paremmin palvelun jatkuvuuden, parantaa palvelun laatua ja tukee moniammatillisen yhteistyön toteuttamista.

Kunnallisessa palveluntuotannossa työntekijöiden työssään kehittämä ammattitaito ja osaaminen pysyy kaupungin oman organisaation hyödynnettävissä ja kaupunki pystyy vaikuttamaan paremmin palvelun laatuun muun muassa työntekijöiden kouluttamisen, työnohjauksen ja palveluiden kehittämisen avulla.

Edellä esitetyn perustuen esitän, että:

–  Aloite lapsiperheiden kotipalvelun kunnallistamiseksi viedään hyvinvointitoimialalle valmisteluun ja sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyyn.

– Hyvinvointitoimialalla aloitetaan tarvittavat valmistelut, jotta voidaan palkata riittävä määrä työntekijöitä palvelun järjestämiseksi kunnan omana työnä. Nykyisestä palvelusetelijärjestelmästä luovutaan sopivan siirtymäajan kuluessa. Samalla osoitetaan tarvittavat lisäresurssit palveluun.

– Lapsiperheiden kotipalvelun kriteerit viedään sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyyn. Uudet kriteerit muotoillaan siten, että perheet saavat palvelua aidosti matalalla kynnyksellä, vaikka perheissä ei olisi mahdollista lastensuojelun tarvetta.
Turussa 15.6.2020

Elina Sandelin
Kaupunginvaltuutettu (vas)

Turun uusi musiikkitalo on järjetön hanke

Koronakriisi on osaltaan vaikeuttanut kuntien taloustilanteita ja voimistanut yhteiskunnallista tilannetta, jossa julkisia varoja tarvitaan entistä enemmän ihmisten taloudellisen ahdingon sekä sosiaalisten ja terveydellisten tilanteiden kohentamiseen. Nyt jos koskaan poliittisten päättäjien tulisi osata käyttää kriittistä harkintaa siinä miten julkisia varoja käytetään.

Turussa ns. kriittistä harkintaa ja tiukkaa menokuria näytetään harjoitettavan kun kyse on palveluita koskevista sopeutustoimista tai vaikkapa pienten yhdistysten toiminta-avustuksista, mutta kun päätettäväksi tulee isoja useiden kymmenien miljoonien investointeja, kriittisyydellä ja varovaisuudella ei näytä olevan päätöksenteossa samanlaista sijaa.

Itsenäisyydenaukio Aurajoenrannasta.

Koronan nimissä kaupunginhallitus ja lautakunnat ovat siirtyneet etäkokouksiin, joissa viedään läpi erittäin merkittävän mittaluokan hankkeita koskevia päätöksiä. Nyt kaupungissa ajetaan päätäpahkaa uutta massiivista musiikkitaloa Itsenäisyydenaukiolle Aurajoenrannan kulttuurimaisemaan, vaikka hankkeen riskit ja paikan täysi sopimattomuus (eli ”haasteet”) ovat hyvin tiedossa.

Asemakaavaehdotuksen lähtökohtaisesti mahdottomat tavoitteet

Kaupunkiympäristölautakunta käsitteli musiikkitalon asemakaavan tavoitteita kokouksessaan tiistaina 9.6.2020. Esitin kokouksessa asemakaavoituksen keskeyttämistä. Kaavan tavoitteet jäivät kuitenkin vielä viikoksi lautakunnan pöydälle pohdittavaksi.

Nähdäkseni esitetyt asemakaavan tavoitteet ovat jo sisäisesti ristiriitaiset. Massiivisen kulttuurilaitoksen rakentamista avoimelle puistoalueelle ei ole lähtökohtaisesti mahdollista toteuttaa Aurajoen kulttuuriympäristön arvoa ja luonnetta huomioimalla tavalla. Tämän vuoksi hanke tulisi välittömästi keskeyttää.

Asemakaavoituksen ”haasteiksi” on tunnistettu muun muassa tontin ahtaus, maaperän rakennettavuuteen liittyvät seikat kuten sen pilaantuneisuus, alueella olevien autopaikkojen riittävyys jo nykytilanteessa, sekä liikennejärjestelyt uuteen tarvittavaan pysäköintilaitokseen, jonka uusi musiikkitalo tulisi vaatimaan.

Kansallisen kaupunkipuiston täyteenrakentaminen ei elävöitä jokirantaa

Kaupunki on perustellut Itsenäisyydenaukiota uuden musiikkitalon paikkana muun muassa jokirannan ”elävöittämisellä”. Käytännössä massiivinen uudisrakennus heikentäisi maisemaa, kaupunkitilan viihtyisyyttä ja muodostaisi esteitä liikkumiselle kulkupeliin katsomatta. Erityisen huonosti aukiolle sopisi musiikkitalon kaltainen suuri rakennus, jonka käyttö vaatisi konserttien ja tapahtumien aikaisen liikenteen ja asiakaspysäköinnin sujuvuutta.

Esitetty sijainti on osa kansallista kaupunkipuistoa. Uudisrakennus huonontaisi jokirannan käyttömahdollisuuksia julkisena tilana ihmisten vapaassa oleilussa ja ulkoilussa. Toisin kuin on väitetty, musiikkitalohanke ei edistä jokirannan elävyyttä, ellei elävyydeksi katsota viheralueen täyteenrakentamista sekä kalliita ja vaikeita liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä.

Turun kaupunginteatteri aukion reunalla.

Iso kulttuurilaitos kaupunginteatterin, valtion virastotalon ja Wäinö Aaltosen museon väliin pilaisi nykyisen rakennetun ympäristön kokonaisuuden. Mittakaavaltaan huomattavan kokonainen rakennus heikentäisi edellä mainittujen rakennusten rakennustaiteellisia arvoja viedessään niiltä niiden nykyisen vielä kohtalaisen avoimen sijaintinsa aukion reunoilla.

Hankkeen perustavanlaatuisen ongelmat eivät ratkea arkkitehtonisella kikkailulla. Itsenäisyydenaukion pilaamista rakentamisella ei voi korvata minkäänlaisilla ”viheristutuksilla”, joista kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kirjoitetaan, vaikka viheristutukset sinänsä olisivatkin ihan kivoja.

Wäinö Aaltosen museo aukion reunalla.

Tietoista riskinottoa?

Mikäli kaupunki päättää tosissaan yrittää uuden musiikkitalon kaavoittamista Itsenäisyydenaukiolle, kaupunki ottaa tietoisen riskin, että kaupungin orkesterin tarvitsemia asiallisia tiloja orkesterin toiminnalle ei tulla saamaan moneen vuoteen, mahdollisen kaavan kaatuessa oikeudessa tai jäädessä vuosia kestäviin valitusprosesseihin.

Musiikkitalon hinta olisi alustavan arvion mukaan noin 70 miljoonaa euroa, mutta hyvin mahdollinen riski on, että kun budjetti nousee, kustannusten annetaan nousta eikä kuntalaisten kukkaronnyörejä enää myöhemmässä vaiheessa uskalleta sulkea, koska aloitettua rakennusprojektia ei voida jättää kesken.

Uutta musiikkitaloa realistisempi ja parempi vaihtoehto parantaa orkesterin toimintaedellytyksiä olisi aloittaa nykyisen konserttitalon peruskorjaus välittömästi. Se ei ole jokaisen muusikon tai musiikinharrastajan mielestä välttämättä täydellinen ratkaisu, mutta Turun tilanteessa kohtuullisin, toteuttamiskelpoisin ja luotettavin tapa varmistaa, että ylipäänsä orkesteri ylipäänsä saa kunnostetut tilat kohtuullisessa ajassa. Samalla tehtäisiin todellinen kulttuuriteko varmistamalla Suomen vanhimman konserttitalon rakennuksen käyttö konserttitalona jatkossakin.