Viherkattojen käyttöä lisättävä keskustan täydennysrakentamisen yhteydessä

Vuoden ensimmäisessa kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan kokouksessa tiistaina 12.1. käsittelyssä oli pitkä asialista. Yksi päätöksenteossa olleista asioista oli Brahe-Centerin asemakaavamuutos. Asemakaavanmuutosehdotuksen tavoitteena on ollut huonokuntoisen rakennuskannan uudistaminen, täydennysrakentaminen sekä keskustan jalankulkuympäristön parantaminen.

Kaava mahdollistaa Brahe-Centerin rakennuksen korvaamisen uudella asuin- ja liikekäyttöön tarkoitetulla rakennuksella, Maariankatu 6b:ssä olevan seitsemänkerroksisen rakennuksen korottamisen kahdella kerroksella ja korttelin sisäpihalle yhdeksänkerroksisen asuinkäyttöön tarkoitetun pistetalon rakentamisen. Kaavamuutoksessa on sekä hyviä että ongelmallisia puolia. Täydellisestä kaavasta ei ole kyse, mutta huonompiakin on nähty.

Kaavaprosessin aikana korttelin sisäpihalle suunniteltua uudisrakennuksen massaa ja muotoa on pohdittu monelta kantilta. Ratkaisu päätyä esittämään paikalle ns. pistetaloa on mielestäni melko hyvä, koska verrattuna muihin malleihin se jättää kortteliin enemmän piha-aluetta. Toisaalta on myönnettävä, että korttelin rakennusoikeuden määrä liikkuu hyvin pitkälti maksimirajoissa. Sisäpihan pistetalolla on epätoivottuja vaikutuksia korttelin asumisviihtyvyyteen erityisesti varjotusvaikutusten suhteen. Jos sisäpihalle sijoittuva talo olisi yhdeksänkerroksisen sijaan esimerkiksi vain seitsemänkerroksinen, sen varjostusvaikutukset korttelissa jäisivät pienemmäksi. Tämä vaatisi tontille osoitettavan rakennusoikeuden määrän pienentämistä.

Toisaalta kaavassa on myös hyvää. Autopaikat kaavassa osoitetaan maan alle, joka mahdollistaa piha-alueiden hyödyntämisen muuhun kuin autojen säilytykseen. Asemakaavan eduksi voikin sanoa sen, että korttelin sisäpihalle osoitetaan sieltä nykyisin puuttuvat oleskelu- ja viheralueet. On odotettavaa, että alueen nykyinen ilme kaavan toteutumisen myötä kohenee.

 

Kaavamääräysten oltava selkeitä ja yksiselitteisiä
Asemakaavoituksen tavoitteina on ollut mm. rankkasateisiin, taajamatulviin sekä hulevesien parempaan hallintaan varautuminen. Kaavamääräyksen mukaan tontin 11 yksikerroksen osan pinta-alasta 2/3 on rakennettava hulevesiä pidättävänä viherkattorakenteena. Tällä hetkellä alue on täysin vettäläpäisemätöntä rakennettua ympäristöä, josta hulevedet ohjautuvat suoraan viemärijärjestelmään.

Yhdeksänkerroksisen pistetalon kattoa suositellaan kaavamääräyksessä myös rakennettavaksi hulevesiä viivyttäväksi. Valitettavasti tällaisten kaavoittajan toivomukseen tai suositukseen perustuvien määräysten kaavallinen ohjaavuus on kuitenkin kyseenalainen, huonoimmassa tapauksessa jopa mitätön. Tämän vuoksi esitin kokouksessa, että suositusluonteinen viherkattomääräys pistetalon katon osalta on muutettava selkeäksi velvoittavaksi määräykseksi, joka varmistaa viherkaton toteutuksen.

Korttelin sisäpihaan kaavan mahdollistama pistetalon rakennusoikeus on huomattavan suuri, jonka myötä olisi ollut täysin perusteltua velvoittaa sisäpihan kannen lisäksi myös pistetalon kattoa rakennettavaksi hulevesiä viivyttäväksi. Selkeän viherkattomääryksen puolesta äänestivät Vasemmistoliiton, Vihreiden ja Perussuomalaisten edustajat. Seuraavaksi kaava etenee kaupunginhallituksen harkittavaksi.

Poliitikkojen epävarmuus viherkattojen edistämisen esteenä
Viherkatot ovat aihe, josta Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan kokouksissa on kuluneen kauden aikana keskustelu muutamia kertoja. Tulkintani keskustelun sävyistä on se, että kukaan ei oikein vastusta viherkattoja vaan päinvastoin, mutta velvoittavat määräykset herättävät poliitiikoissa sekä virkamiehissä hassua epävarmuutta. Ensimmäinen määräävä viherkattomääräys tehtiin Jaakkoo-Taaran asemakaavanmuutosehdotuksesta päätettäessä. Kun Jaakkoo-Taaran asemamakaavanmuutosehdotus oli ensimmäistä kertaa lautakunnan käsittelyssä vuoden 2014 lopulla, kyselin kokouksessa miksi viherkattomääräys ei ole selkeästi määräävä vaan suositusluenteinen. Vastaukseksi sain jotain sen tyyppistä, että ei haluta sentään pakottaa, mutta asia jäi pöydälle. Kun asiaan palattiin seuraavassa kokouksessa, ajattelutapa oli muuttunut. Mitään ongelmaa viherkattoa vaativassa kaavamääräyksessä ei enää ollutkaan. Mahdottomasta oli tullut toteuttamiskelpoista.

Viherkattojen hyödyt ovat moninaiset. Tutkimusten mukaan viherkatot mm. vaimentavat melua, sitovat pölyä ja ilman epäpuhtauksia ja viilentävät rakennuksia ja koko kaupunkirakennetta. Viherkattojen avulla voidaan muodostaa myös uusia kaupunkiluonnon monimuotoisuutta edistäviä ja ylläpitäviä elinympäristöjä. Turussa onkin syytä ottaa linjaksi, että viherkattojen käyttöä lisätään säännönmukaisesti kaupunkikeskustan uudis- ja täydennysrakentamisen yhteydessä selkein kaavamääräyksin epämääräisten suositusten sijaan.

Arvioni mukaan Brahe-Centerin kaavan pistetalon katon suositusluonteinen viherkattomääräys kertoo siitä, että Turussa sekä monet virkamiehet että enemmistö päättäjistä pelkäävät vaatia rakennuttajilta asioita, jotka eivät ole välttämättä heti rakennuttajan lyhyentähtäimen taloudellisessa intressissä. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaavoituksessa tärkeintä on luoda edellytykset ekologisesti ja sosiaalisesti kestävälle kaupungille, ei yksittäisen yksityisen intressin tai taloudellisen edun ajaminen. Kaavoitusmonopoli kuuluu kunnalle, ja syystä.

 

Herrainkulman asemakaava haisee Turun taudilta

Vuoden 2006 lopulla Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi Kiinteistö Oy Hotelli Marinan tontille kiistoja herättäneen asemakaavamuutoksen. Asemakaavamuutoksella suojeltiin rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas hotellirakennus sekä sallittiin kaksikerroksisen maanalaisen pysäköintihallin rakentaminen sekä 6-7 -kerroksisen asuin-, toimisto- ja liikerakennuksen uudisrakentaminen Marinan tontille Linnankadun varteen. Rakennusoikeutta uudisrakennukselle myönnettiin 2500 kerrosalaneliömetriä. Asemakaavan sallimaa uudisrakentamista ei kuitenkaan tähän päivään mennessä ole toteutettu.

Yhdeksän vuotta tontin kaavoittamisen jälkeen vuoden 2015 lopulla Marinan tontti on tuotu uudelleen kaavoitusprosessiin. Joulukuussa kaupunkisuunittelu- ja ympäristölautakunnan käsittelyyn tuotiin ”Herrainkulman” asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), josta ilmenee ettei vuonna 2006 hyväksytty varsin merkittävä 2500 kerrosalametrin lisärakennusoikeus enää riitä kiinteistön omistajalle. Uuden kaava-aloitteen mukaisesti tontille havitellaan rakennusoikeuden määrää, joka lähestulkoon DSCF6521tuplaisi vuonna 2006 myönnetyn rakennusoikeuden määrän (4750 kerrosalaneliömetriä).

Vuonna 2006 asemakaavan valmistelussa erityisen tärkeänä pidettiin Hotelli Marinan rakennustaiteellisten ja kaupunkikuvallisten arvojen säilyttämistä. Tämän vuoksi uudisrakennuksen sijainti osoitettiin kaavassa mahdollisimman kauas olemassa olevasta hotellirakennuksesta. Uudessa aloiteessa havitellaan rakentamista Linnankadulta kokonaan Läntiselle rantakadulle saakka. Havitellun uudisrakennuksen toiselle puolelle jäisi vanha hotellirakennus ja toiselle puolelle 1700-luvun arkkitehtuuria edustava rakennuskokonaisuus (Asunto Oy Läntinen rantakatu 27). Vuoden 2006 kaavan valmistelussa kaikki rakennetun ympäristön vaalimisesta vastaavat viranomaset pitivät oleellisena, ettei kumpikaan – hotellirakennus eikä 1700-luvun rakennuskokonaisuus – juodu kerrostalomassojen puristukseen.

Nyt käsittelyssä olevaa kaavamuutosta varten kaavan valmistelija pyytänyt ennakkolausunnot hotelli Marinan alkuperäisiltä suunnittelijoilta (arkkitehdit Jaakko Rantanen ja Unto Rantanen) sekä Turun museokeskukselta. Kesäkuussa 2014 arkkitehtien allekirjoittaman lausunnon mukaan aloitteen mukainen uudisrakennus on yksiselitteisesti paikkaan nähden liian suuri, eikä apua siihen löydy arkkitehtonisesta kikkailuista tai muotiaiheiden käytöstä. Myös museokeskuksen ennakkolausunto on harvinaisen selväsanainen. Museokeskus ei puolla aloitteen mukaista uudisrakentamista ja sen mukaan mahdollinen uudisrakentaminen on sijoitettava Linnankadun vastaiselle sivulle, osoitettava hotellikäyttöön ja toteuttaa siten, että se sopeutuu olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön.

Kaavoituksen johdonmukaisuus hukassa

Kaavoittaminen on pitkäjänteistä työtä, jonka suhteen tulisi voida luottaa siihen, että kerran valmiiksi saatettua kaavaa ei lähdetä lähitulevaisuudessa rukkaamaan toisenlaiseksi. Kaavamuutokset vastikään kaavoitetuille tonteille voivat joissain harvoissa tapauksissa olla perusteltuja akuuteilla yhteiskunnallisilla tarpeilla, mutta yksityisten bisnesintressien ehdoilla etenevä poukkoileva kaavoittaminen ei ole johdonmukaista, luotettavaa, eikä resurssiviisasta.

Mielestäni on myös perusteltua epäillä, että vastikään kaavoitetun alueen uudelleen kaavoittaminen ja aiemman kaavan toteuttamatta jättämisen ikään kuin palkitseminen yhä suuremmalla rakennusoikeuden määrällä saattaa ohjata joitain muitakin maanomistajia vitkuttelemaan olemassa olevien kaavojen toteuttamista sekä pyytämään muissakin tapauksissa lisää rakennusoikeutta jo kaavoitetuille tonteille. Miksi tyytyä siihen mitä on annettu, jos osa porukasta saa pyytämällä lisää?

Lautakuntaan ensimmäistä kertaa tuleviin osallistumis-arviointisuunnitelmiin ei useinkaan tehdä muutosesityksiä, vaan ne merkitään tiedoksi ja kaavoihin otetaan yleensä selkeämmin kantaa vasta kun suunnitelmat pääsevät pidemmälle. Tällä kertaa näin kuitenkin perustelluksi esittää jo OAS-vaiheessa, että suunnitelman tiedoksi merkitsemisen lisäksi lautakunta lausuu, ettei kaavanvalmistelussa Kiinteistö Oy Marinan omistaman tontilla rakennusoikeutta lähtetä kaavanvalmistelussa kasvattamaan. Esityksemme sai kannatusta myös perussuomalaisten edustajalta. Ymmärrykseni mukaan kritiikkisiä huomioita kaavahankkeen lähtökohtiin löytyy myös muista poliittista puolueista, vaikka tarkempaa linjanvetoa tontin kehittämisen suhteen ei vielä tässä vaiheessa haluttu tehdä.

Marinan tontti osa kansallista kaupunkipuistoa

Herrainkulman asemakaavassa kaavoitettavaan alueeseen kuuluu muitakin tontteja kuin edellä puhuttu Marinan tontti. Lisäksi kaavan tarkoituksena on mahdollistaa 2535 kerrosalaneliömetrin uudisrakentannus Koy Herrainkulman tontille Linnankadun varteen (vastapäätä Sosiaalitoimistoa, samalle tontille ylioppilasteatterin kanssa), sekä tarkistaa Marinan tontin ja Ylioppilasteatterin väliin jäävän Läntisen rantakadun puolella olevan korttelin suojelu jäävien rakennusten suojelumerkintöjä ja tonttirajoja. Kaavakokonaisuudessa on monia asioita, joihin on mielekästä ottaa kantaa vasta kun valmistelu eteen.

Mielestäni jo nyt on kuitenkin selvää, että Marinan tontille haviteltu uudisrakennus on tolkuton, eikä asiaa varmasti helpota se, että tontti on osa Kansallista kaupunkipuistoa, jonka tarkoitus määritellään maankäyttö- ja rakennuslaissa.

Poliittinen vuosi 2015

Vuosi on vaihtunut, mutta palaan vielä hetkeksi poliittiseen vuoteen 2015. Miettiessäni mennyttä vuotta mieleni täyttyy ensimmäiseksi turhautumista, tappioista sekä keskeneräisistä poliittisista kamppailuista, jotka odottavat ja ovat edessä taas ensi vuonna. Tappioilla ja turhautumisilla viittaan niin Sipilän hallituksen politiikkaan kuin Turku-sopimuspuolueiden kuntapolitiikkaankin. Vuodesta toiseen jatkuva tietoinen sote-palveluiden alibudjetointi, maksujen korotukset, leikkaukset kasvatukseen, koulutukseen, hoivapalveluihin jne. tekevät pahaa jälkeä nyt ja tulevaisuudessa.

Vaikka hetkittäin olen ajatellut, että voisin politiikassa keskittyä enemmän muihin asioihin kuin varhaiskasvatukseen, myös vuonna 2015 varhaiskasvatus on ollut moneen otteeseen tapetilla ja näin tulee olemaan myös tänä vuonna. Vuoden alkupuolella kaupunginhallituksen päätöksentekoon tulee kaupungin strateginen linjaus siitä, toteutetaanko eduskunnan

stop

STOP-mielenilmaus.

hyväksymät varhaiskasvatuksen huononnukset Turussa vai ei. Säilytetäänkö ryhmäkoot entisellään ja lasten tasa-arvoinen oikeus varhaiskasvatukseen vai ei? Vasemmistoliiton kanta asiaan on yksiselitteinen. Toivottavasti syksyllä kaupunginhallituksessa samalla kannalla olleiden sdp:n, vihreiden ja rkp:n linja pitää ja he pitävät lasten puolta myös tänä vuonna.

Rasismia ja naisvihaa
Vuoden 2015 aikana monet asiat masensivat. Erityistä huolta aiheutti yhä voimistunut rasismi, äärioikeiston poliittinen väkivalta ja rasistisen puheen tunkeutuminen marginaalista yhä yleisesti hyvä

meilläonunelma

Meillä on unelma -mielenosoitus

ksytymmäksi. Välillä on ollut vaikeuksia löytää sopivia sanoja, joilla osallistua keskusteluun, joka on paikoitellen alittanut tason, jota en edes tajunnut olevan olemassa. Yhä useammasta kokouksesta, johon olen osallistunut, on tullut rasistisen puheenparren näyttämö, riippumatta edes siitä mitä asioita kokouksen esityslistalla on ollut.

Rasistisen puheen normaalisoitumisen lisäksi olen ikäväkseni huomannut, että kun valtuustosalissa mainitsee puheenvuorossa sanat sukupuoli ja tasa-arvo, seuraavana päivänä sähköpostissa odottaa paskamyrsky, jolla ei ole mitään tekemistä kriittisen palautteen tai asiallisen keskustelun kanssa. Jo pelkästään joidenkin asioiden sukupuolittuneisuuden esille tuominen näyttää herättävän joissain ihmisissä yllättävän primitiivisiä reaktioita.

välimeri

Välimeri-ilta

Vaikka en ota saamiani vihaposteja kovinkaan voimakkaasti itseeni, hetkittäin havahdun siihen, että pidän tosiaan ikään kuin normaalina sitä, että saan sähköpostia, jossa huoritellaan, mennään henkilökohtaisuuksiin tai annetaan ymmärtää, että olen tavalla tai toisella vaarassa.

 

Kaavoitusta ja kaupunkirakenteen tiivistämistä

mielenterveyspaneeli

Mielenterveyspoliittinen keskustelutilaisuus

Politiikka ei kuitenkaan ole ollut pelkästään turhattavaa. Erityisen kiinnostavana olen kokenut lautakuntatyöskentelyn kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnassa. Lautakunta kokoontui vuonna 2015 35 kertaa, joista yhdestä olin poissa. Kokousten lisäksi lautakunta kävi useilla kaavakatselmuksilla ympäri Turkua ja osallistui erinäisiin muihin tilaisuuksiin.

 

ruusukort

Ruusukorttelin katselmus.

Turun kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisesti kaavoituksella pyritään tiivistämään kaupunkirakennetta, jonka myötä asuminen, palvelut ja joukkoliikenne voidaan sovittaa yhteen tehden ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kaupunkirakennetta. Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja palveluiden ja joukkoliikenneyhteyksien huomioiminen on kaupunkisuunnittelussa välttämätöntä ja joissain tapauksissa tätä tavoitetta on onnistuttu kaavoituksella totettamaan melko hyvinkin.

Strateginen tavoite kaupunkirakenteen tiivistämisestä on yksittäisissä kaavoissa on kuitenkin helppo myös valjastaa pelkkien bisnesintressien eduksi, jossa asumisen viihtyvyys, kaupunkikuva ja suojeluarvot jäävät toissijaiseksi tekijöiksi. Tilanteessa, jossa yleiskaavoitus ei ole ajantasalla ja riittävä kokonaisnäkemys kaavoituksesta uupuu, yksittäisten kaavojen perustelu kaupunkirakenteen tiivistämisellä voi olla päälleliimattua viherpesua, jolla pääoman intressit saadaan naamioitua vihreäksi politiikaksi.

kirjamessut

Turun kirjamessuilla.

Raunintien kaava on esimerkki vuonna 2015 valtuuston hyväksymästä kaavasta, jonka kohtuuttoman suurta, paikkaan sopimatonta rakennusoikeuden määrää perusteltiin ”hyvillä joukkoliikenneyhteyksillä ja palveluiden läheisyydellä”. Vasemmistoliitto kannatti kyseisen kaavaa-alueen täydennyrakentamista, mutta vaati täydennysrakentamiselle paikkaan sopivampaa mitoitusta. Se, että kaavoituksessa käytetään valtaa maanarvon nousun suhteen, jää valitettavan usein liian pienelle huomiolle. Ehkä se on tarkoituskin?

Kaavoituslautakunta on mielekäs lautakunta paikka valtuutetulle, koska kaikki merkittävimmät kaavat tulevat myös valtuuston käsittelyyn. Tässä lyhyt valikoitu katsaus valtuustossa käsittelyssä olleisiin asioihin, joiden mukana on melko monta kaava-asiaa.

vaalijuhla

Vaalijuhlan juonto.

Eduskuntavaalit
Kunnallispolitiikan lisäksi vuoteeni mahtui myös muuta poliittista toimintaa. Keväällä 2015 eduskuntavaalit veivät paljon aikaan. Tein erityisesti Johannes Yrttiahon vaalityötä, mutta avustin pienissä määrin myös Li Anderssonin, Sade Kondelinin sekä satakuntalaisen Raisa Rannan kampanjoissa.

Vaikka yleisesti valtakunnallisesta vaalituloksesta ei löydy kehuttavaa ja vasemmistolaisesta näkökulmasta se (sekä sen pohjalta rakennettu hallitus) on historiallisen huono, vaalituloksesta on löydettävissä hyvää muilla tasoilla. Turussa Vasemmistoliitto nosti itsensä kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi yhdessä SDP:n kanssa ja puolue säilytti kaksi kansanedustajan paikkaansa Varsinais-Suomessa. Nykyään eduskunnan istunnoissa ja kyselytunneilla vaikuttaa Li Andersson, jonka ensimmäistä eduskuntavaalikampanjaa olin mukana suunnittelemassa kesällä 2010. Vuoden 2011 eduskuntavaalien alla ajattelin, että jos hyvin onnistuta

kampanjointia

Torikampanjointia.

an, irtoaa varapaikka ja vuonna 2015 on läpimenon aika. Näin kävi ja vielä mielettömällä yli 15000 äänisaaliilla.

Lin menestyksen lisäksi varakansanedustajaksi valittiin ensi kertaa eduskuntavaaleissa ehdolla ollut luottotoveri Johannes Yrttiaho lähes 3000 äänellä. Uuden eduskunnan aloitettua paikallisissa luottamustoimijaoissa tehtiin muutoksia. Li Anderssonin luovuttua kaupunginhallituksen jäsenyydestä kansanedustajan kiireiden vuoksi, kaupunginhallituksen varsinaiseksi jäseneksi valittiin Johannes Yrttiaho ja minut hänen varajäsenekseen.

Puoluetoimintaa Itä-Turun Vasemmistoliitossa
Vuonna 2015 antoisaa on myös ollut toiminta Itä-Turun Vasemmistoliiton puheenjohtajana. Itä-Turun Vasemmistoliitto on jäsenmäärän perusteella kasvanut nopeasti yhdeksi Turun Vasemmistoliiton suurim

piknikkiäjapolitiikkaa

Piknikkiä ja politiikkaa Koroisilla.

mista puolueosastoista. Olemme mm. järjestäneet poliittisia keskustelutilaisuuksia, telttailtu Varissuolla, Lausteella, Halisissa, Yo-kylässä ja Hannuniitussa, kokoustettu, tehty kannanottoja ja luukutettu Vasen Suunta -lehtiä.

Poliittisessa vuodessa 2015 parasta olivat ihmiset, joiden kanssa sain toimia ja tehdä työtä. Kiitos ITV:n aktiiveille, lautakuntatover[e]ille sekä niille, joiden seurassa olen saanut viettää sunnuntai-iltoja ajankohtaisten kunnallispoliittisten asioiden pähkäillessä. Vuodesta 2015 jää mieleen myös ”ekososialistinen saunaseura”, jonka lämmössä on voinut

hannunniittu

Telttailua Hannunniitussa.

turvallisesti kyseenalaistaa myös omat poliittiset kannat, ajatukset, strategiat ja yhteiskunnalliset pohdinnat.

Kunnallispoliittiseen vuoteen 2016 voitaneen lähteä vaikka seuraavilla teeseillä:

Kaupunkisuunnittelu ihmisten ja luonnon, ei grynderien ehdoilla – kohtuuhintaisten asuntojen, julkisen tilan ja monimuotoisen luonnon puolesta!

Tolkku saarten kaavoituksessa – ei pilata ainutlaatuista saaristoluontoa liian raskaalla rakentamisella!

Loppu sosiaali- ja terveyspalveluiden alibudjetoinnille, ei maksujen korotuksille, hoitoketjut kuntoon, ei pallotella potilaita!

Ei koulujen ja päiväkotien ryhmäkokojen kasvattamiselle, tasa-arvoinen päivähoito-oikeus kaikille, kyllä vahvalle kunnalliselle palveluverkolle!

Joukkoliikenne – vahvistetaan kunnallista joukkoliikennettä, liikenne raiteille, ekologisesti kestävä investointi tuo työtä, toimeentuloa ja tasa-arvoa!

 

 

 

Kaupunginvaltuuston vuosi 2015

Tammikuussa valtuston ensimmäisessä kokouksessa käsittelyssä oli mm. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma, kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä kaupunginteatterin peruskorjaus. Asunto- ja maapoliittisen ohjelman suhteen keskustelua herätti mm. sosiaalisen asuntotuotannon vastuun jakautuminen kuntien kesken. Kaupunkiseudun likennesuunnitelman osalta toin valtuustossa esille, että ohjelma on sisällöllisesti monin osin hyvä, mutta ohjelma on resursseihin nähden ylioptimisteinen. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä teki valtuustossa liikennesuunnitelmaan myös ponnen, jonka mukaan seuraavaan liikennesuunnitelmaan valmistellaan erillinen selvitys erityisryhmien liikkumisen mahdollisuuksista ja esteettömyydestä, koska suunnitelmassa oli havaittavissa puutteita näiden teemojen käsittelyn ja linjausten suhteen.

Maaliskuun alussa valtuustossa keskusteltiin Turun kuntapolitiikan klassikosta toriparkista, ja äänin 35-30, 2 poissa valtuusto päätti ettei toriparkista järjestetä neuvoa antavaa kansanäänestystä. Lisäksi kokouksessa tehtiin päätökset mm. C.O Malmin ja Hannunniitun koulujen hallinnollisesta yhdistämisestä sekä sisäilmaongelmista kärsineen Runosmäen koulun lakkauttamisesta. (Myöhemmin kuntalaisten keskuudessa on herännyt keskustelua siitä kuinka vakavia koulun todelliset sisäilmaongelmat oikeasti olikaan).

Maaliskuun lopulla valtuusto oli vähintään yhtä värikäs kuin Maaliskuun alussa kun käsittelyssä oli paljon kiistoja herättänyt Sepänkatu 5:n asemakaava sekä Kakskerran Harjattulan asemakaava. Sepänkatu 5:n törkykaava hyväksyttiin äänin 37-28, 2 poissa. Vasemmistoliiton valtuutetut jättivät päätökseensä eriävän mielipiteen. Harjattulan kaavan suhteen teimme valtuustossa palautusesityksen, että asemakaava olisi palautettu valmisteluun ja tuotu uudelleen valtuustoon Satava-Kakskerran osayleiskaavan yhteydessä.

Huhtikuussa valtuusto hyväksyi Palloiluhallin asemakaavan. Kaavan ongelmakohtana näytti olevan se, että tontti on palloiluhallille pieni, toisaalta konsensus siitä, että halli on rakennettava juuri kyseiselle paikalle kupittaalle oli niin vahva, että joko kaavan vain hyväksyi tai sitten sitä vastustaa. Lopulta päätimme Valtuustoryhmässä olla kaavan puolella. Toivottavasti tulevaisuus osoittaa huolet tontin pienuudesta turhiksi.

Toukokuussa saimme valtuuston käsittelyyn Fortuna-korttelin asemakaavan. Olin asemakaavaan pääosin tyytyväinen, mutta kaavan ongelmana oli Linnankadulla kauppahallia vastapäätä olevan Konsulintalon korottaminen. Teimme Vasemmistoliiton valtuustoryhmän kanssa kokouksessa palautusesityksen, jonka mukaan kaava olisi palautettu valmisteluun siten ettei rakennusta koroteta ehdotuksessa esitetyllä tavalla, ja että sen yhteyteen tehtävä uudisrakennuksen korkeus olisi määritelty siten, että kokonaisuus säilyy tasapainoisena. Valitettavasti hyvä esityksemme ei saanut valtuuston enemmistön kannatusta.

Kesäkuussa valtuusto kokoontui kaksi kertaa. Ensimmäisessä kokouksessa hyväksyttiin mm. Skanssin Vallikadun kaava, Aitiopaikan asemakaava sekä Turun ammattikorkeakoulun kampushanke. Vasemmistoliitto oli kampushankkeen kannalla, mutta vaati valtuustossa, että hanke hyväksytään sillä ehdolla, että se ei saa hidastaa sivistystoimialan päiväkoti- ja kouluverkon investointitareiden toteuttamista. Aitiopaikan kaavassa näkyy Vasemmistoliiton kädenjälki sikäli, että lautakunnassa tekemästämme esityksestä kaavaan sisällytettiin päiväkotitilojen mahdollistava merkintä. Merkintä kaavassa ei toki vielä takaa päiväkotia, mutta joskus pienistäkin asioista pitänee iloita.

Kesäkuun toisessa kokouksessa ohjelmassa oli tili- ja vastuuvapauksien myöntämiset toimialoille, talouden suuunnittelulukujen hyväksyminen sekä pitkä keskustelu tarkastuslautakunnan lastensuojelua käsittelevästä raportista. Keskustelussa pidettiin useiden eri puolueiden puolesta hyviä puheenvuoroja sekä ennaltaehkäisyn että korjaavien palveluiden tarpeesta. Valitettavasti budjettipäätöksiä tehdessä, puheet kuitenkin unohtuvat. Vasemmistoliitto vaati talouden suunnitteluluvuissa hyvinvointitoimialan tietoisesta alibudjetoinnista luopumista sekä lisäresursseja sivistystoimialalle, jotta suunnitelluilta henkilötyövuosivähennyksiltä voitaisiin välttyä. Valitettavasti esityksemme kaatui Turku-sopimuspuolueiden pitäessä kiinni tiukasta kurituslinjastaan.

Lisäksi asialistalla oli myös TYKS:n ison mittaluokan sairaalakaava, jonka valtuusto hyväksyi. Tämä on päätös tarkoitti sitä, ettei kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta U-sairaalaa suojeltu. Koin päätöksen erittäin vaikeana, mutta pitkällisen pohdinnan ja selvityksiin perehtymisen jälkeen, koin kaavan kannattamisen olemassa olevista vaihtoehdoista vähiten huonoimpana ratkaisuna. Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin Portsan Tallimäen kentälle rakennettavan uuden päiväkodin kaava.

Elokuussa syksyn ensimmäisessä kokouksessa hyväksyttiin Synagogan kaava sekä Hirvensalon Lauttarantaan kelluvat talot mahdollistava asemakaava. Syyskuussa nuijuttiin päätökseen Logomon sillan kaava ja hyväksyttiin Sofian kadun päiväkodin korvaavien tilojen hankesuunnitelma. Lokakuussa valtuusto sai päätettäväkseen mm. Samppalinnan maauimalan teknisen peruskorjauksen tarveselvityksen sekä koulu- ja päiväkotiasioita kun päätettiin Yli-Maarian koulusta ja päiväkodista sekä Puolalankoulun peruskorjauksen hankesuunnitelmasta. Vasemmistoliitto oli iloinen voidessaan olla mukana päättämässä koulu- ja päiväkotiinvestoinneista, mutta peräänkuulutti samalla alueellista tasa-arvoa ja puhui kauan odotetun Pansion yläkoulun puolesta.

Marraskuussa käsittelyssä oli vuoden 2016 talousarvio sekä tuloveroprosentti sekä kiinteistöverot vuodelle 2016. Marraskuun toisessa kokouksessa hyväksyttiin Raunistulaan Raunientien asemakaava, joka ei ollut valtuustoryhmämme kannan mukainen. Kannatimme alueen täydennysrakentamista, mutta vaadimme mitoituksen sovittamista paremmin ympäristöön sopivaksi.

elinsaJoulukuussa valtuusto päätti jatkaa raitioetien suunnittelua ja keskusteli Vasaramäen Marjamaan puistoon rakentamista, Marjamaan kaavaan palataankin taas pian tammikuussa vuoden 2016 ensimmäisessä kokouksessa.

Näiden muutamien esille nostamieni valtuustossa käsiteltyjen asioiden lisäksi vuonna 2015 käytiin useita muita poliittisia vääntöjä ja tehtiin monia päätöksiä lautakunta- ja kaupunginhallitustasolla.
Vaikka kuntapoliittinen puurtaminen ei aina ole hohdokasta, erityisesti juuri nyt se on tärkeää. Juuri nyt kunnissa tarvitaan rohkeutta asettua palveluiden huonontamista ja karsimisia vastaan, vaikka eduskunnan päätöksenteko ei siihen ohjaisikaan.