Maanantaina 16.11. Turun kaupunginvaltuustossa päätettiin vuoden 2016 budjetista. Poliittisessa tilanteessa, jossa oikeistohallitus harjoittaa kovaa leikkauspolitiikkaa, on erityisen tärkeää, että kuntatasolla saadaan tehtyä päätöksiä, jotka turvaavat ihmisten hyvinvointia tukevien palveluiden tason. Turussa harjoitettu sopimuspolitiikkaa tuo kuitenkin omat twistinsä paikalliseen politiikkaan, eikä esim. SDP:n ja Vihreiden valtakunnallisesti oppositiossa ottama rooli hyvinvointivaltion palveluiden puolustajana näy tavalla, jolla henkilökohtaisesti toivoisin sen näkyvän.
Kuvio on tavallaan ymmärrettävä: Turku-sopimuksessa mukana olevat SDP ja Vihreät joutuvat Turussa etsimään tasapainoa kaksoisrooliensa välissä. Toisaalta toimitaan valtakunnan tasolla vastavoimana porvarihallituksen leikkauspolitiikkaa vastaan, toisaalta paikallisella tasolla puolueet sovittavat tavoitteensa ja toimintansa yhteen kokoomuksen ja keskustan politiikan kanssa. Tämän voi huomata jo kuuntelemalla sopimusryhmien poliitikkojen talousarviokokouksessa käyttämiä puheenvuoroja.
Viidettä tuntia kestänyt budjettikokous alkoi valtuustoryhmien puheenjohtajien ryhmäpuheenvuoroilla, joista ensimmäisissä (KOK, SDP & VIHR) lähinnä kiiteltiin neuvotteluiden hyvää henkeä ja tuotiin esille sopimusryhmien yhdessä talousarviokirjaan tekemiä muutoksia. Osa muutoksista oli hyviä ja kannatettavia, osa tyhjiä kirjauksia, joiden konkretia jäi epäselväksi. Hyvistä ja asianmukaisia muutosesityksiä mainittakoon lisämäärärahan (100 000 euroa) lisääminen vapaa-aikatoimialalle kirjastotoiminnan palvelutason turvaamiseksi, tyhjistä tai epäkonkreettisista kirjauksista mainittakoon ”turvataan edellytykset riittävän tehokkaaseen kaavoitukseen tai ”selvitetään ja tarvittaessa valmistellaan toimenpiteen, joihin pitää mahdollisesti ryhtyä sote-ratkaisun pohjalta”.
Ikävin twisti Turun kunnallispolitiikkaan tulee rasistisilta toimijoilta. Kahden ryhmäpuheenvuoron (PS & JÄ) kohdalla ryhmiensä puheenjohtajat olivat valmiita käyttämään puheenvuoronsa puhumalla lähes pelkästään asian vierestä, pistäen paukkunsa lähinnä pelotteluun ja muukalaisvihan lietsomiseen kaupungin talouspolitiikan ruotimisen sijaan. Sen lisäksi että jatkuva muukalaisvastainen puhe, jolla yritetään kosiskella rasistisia, on typerää ja vastuutonta, on surullista, että ulkomaalaisvastainen agenda on noussut perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajan intressissä niin korkealle, että kaikki kaupungin todelliset ongelmat ollaan valmiita jättämään täysin sivurooliin. Perussuomalaisia kismitti kokouksessa muun muassa puolipäiväisen maahanmuuttajakordinaattorin työtehtävän muuttaminen kokopäiväiseksi sekä paperittomien alle 18-vuotiaiden ekä raskaana olevien naisten oikeus terveydenhuoltoon.
Vaikka lienen jäävi toteamaan, kriiittisiä huomioita budjetista esitti lähinnä Vasemmistoliitto. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mukaan erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavan hyvinvointitoimialan sekä kasvatus- ja opetuspalvleuita tuottavan sivistystoimialan budjeteihin sisältyy ongelmakohtia, joita budjetissa olisi tullut ratkaista toisin. Vaadimme mm. kotihoidon palvelualueiden ulkoistamisista luopumista, sosiaali- ja terveyslautakunnan alibudjetoinnin korjaamista sekä lisämäärärahaa varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, ammatilliseen koulutukseen sekä päiväkoti- ja kouluruokailun parantamiseen.
Valtuustoryhmän puheenjohtaja Li Anderssonin pitämän Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron voi lukea tästä ja kaupunginhallituksen jäsenen Johannes Yrttiahon kommentteja talousarvioon voi lukea tästä ja tästä.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden tietoinen alibudjetointi jatkuu
Puhuettaessa sosiaali- ja terveyspalveluista Turun poliitikoilla on vielä paljon työtä tehtänä. Kaikki toimialaan liittyvät ongelmat eivät varmasti liity määrärahojen vähyyteen, mutta on selvää, että kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamisen yksi merkittävä ongelma on toimialalle toistuvasti ja tietoisesti myönnetyt liian pienet määrärahat.
Sosiaali- terveyspalveluiden budjetoinnissa on vuodesta toiseen lähes täydessä yksimielisyydessä jatkettu laitonta toimintatapaa, jossa hyvinvointitoimialan budjetti tietoisesti alimitoitettu vuodesta toiseen. Tietoinen alibudjetointi on kyseenalainen poliittisesti valittu metodi, jonka avulla hyvinvointitoimiala saadaan pidettyä jatkuvassa säästöpaineen alaisuudessa ja joiden varjolla on helpompaa yrittää viedä kestämättömiä leikkauksia (tai ”uudistuksia”) läpi.
Vasemmistoliitto esitti hyvinvointitoimialalle 4,7 miljoonan euron määrärahalisäystä toimialan alibudjetoinnin korjaamiseksi. Esittämämme summa on todennäköisesti pienempi kuin todellinen alibudjetoinnin määrä, mutta se olisi vienyt toimialan budjettia kuitenkin selkeästi lähemmäs sitä mitä realistinen budjetointi olisi ollut. Valitettavasti kaikki muut ryhmät hiljaisuudessa hyväksyvät kaupungin tavaksi otetun tietoisen alibudjetoinnin ja äänestivät esitystämme vastaan.
Valtuuston enemmistön valitsema poliittinen ratkaisu tarkoittaa sitä, että vuoden 2016 edetessä valtuusto palaa toimialan budjettiin uudestaan lisämäärärahan myöntämisen yhteydessä, kun jälleen ”yllättäen” huomataan, ettei valtuuston talousarviossa myöntämät määrä rahat riitä lakisääteisiin palveluihin.
Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät kysymykset ovat jääneet niiden tärkeyden huomioon ottaen koko valtuustokauden aikana verrattain pienelle huomiolle. On puhuttu niin lastensuojelun toimintamallin uudistamisesta ja psykiatrisen hoidon uudistamisesta ja luotettu siihen, että eteenpäin ollaan menossa. Kuntalaisilta saadun palautteen näkökulmasta em. kentillä ongelmat eivät kuitenkaan ole loppumassa. Samaa kertovat myös erilaiset selvitykset. Turussa on hälyyttävän korkea mielenterveysindeksi ja alueiden ja ihmisryhmien väliset terveyserot ovat huomattavat.
Henkilökohtainen arvioini on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa tehdään paljon hyvää työtä, mutta lukuisat hyvätkin ideat ja toimintamallien uudistamiset vesittyvät jatkuvasti siihen, ettei toimialalle anneta riittäviä resursseja ja työrauhaa. Palveluiden parantamisen ja tosiasiallisen kehittämisen sijaan valtuusto ohjaa toimialaa keskittymään pääasiassa siihen miten kaiken voisi hoitaa halvemmalla (= ”uudistaminen”). Hoivan ja hoidon jatkuva halpuuttaminen tuo mukanaan uusia ongelmia ja pahoinvointia, joiden kustannukset jäävät tavalla tai toisella kaupungin ja kaupunkilaisten maksettavaksi.
Subjektiivinen päivähoito-oikeus vaakalaudalla
Päiväkoti- ja kouluasioista on valtuustokaudella muodostunut poliittinen kysymys, jossa jokainen puolue haluaa esiintyä palvelutason pelastajana ja lasten hyvinvoinnin turvaajana. Henkilökohtaisesti pidän turhauttavana sitä kuinka kaupunginjohtaja Randell (kok) ensin leikkaa omaan talousarvioesitykseensä kasvatus- ja opetuslautakunnan esittämästä budjettimäärärahasta ensin 2,446 miljoona ja tämän jälkeen Turku-sopimusryhmät kokoomuksen johdolla palauttavat 2 miljoonaa toimialan budjettiin (joista osa budjetin sisäistä siirtoa). Näin sopimusryhmät pääsevät julkisuudessa esiintymään päiväkotien ja koulujen pelastajina, vaikka valtuuston hyväksymä määräraha toimialalle on edelleen liian pieni palvelutason ja laadun turvaamiseksi.
Vasemmistoliitto esitti sivistystoimialalle lisämäärärahaa sekä perusopetuksen ryhmäkokojen pysyttämiseksi että päiväkoti- ja kouluruokailujen leikkausten estämiseksi ja laadunparantamiseksi (2,446 milj), lisämäärärahaa ammatillisen koulutuksen kasvavaan tarpeeseen (0,8 milj) sekä 1,7 miljoonaa euroa varhaiskasvatuksen lisäkysynnästä aiheutuvien kulujen kattamiseen. Sopimusryhmät esittivät sivistystoimialalle kokonaisuudessaan 2 miljoonan euron lisämäärärahaa, joten Vasemmistoliiton esittämä määrärahaesitys sivistystoimialalle oli yhteensä vajaa 3 miljoonaa euroa sopimusryhmien esitystä suurempi. Vasemmistoliiton arvion mukaan budjetin verotuloennuste on arvioitu todellista selkeästi pienemmäksi ja pidänkin realistisena, että tekemämme määrärahalisäys olisi voitu kattaa pelkästään korjaamalla verotuloennustetta realistisemmaksi. Tuleva vuosi näyttää kuinka asianlaita todella on.
Varhaiskasvatuksen määrärahalisäysesityksen lisäksi Vasemmistoliitto vaati subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja nykyisten päiväkotiryhmien ryhmäkokojen säilyttämistä jatkossakin. Valitettavasti kirjaukset subjektiivisen oikeuden säilyttämisestä sekä ryhmäkokojen pysyttämisestä eivät saaneet muilta ryhmiltä kannatusta. Henkilökohtaisesti pidän turhauttavana ja harhaanjohtavana sitä kuinka muutamat valtuutetut budjettikokouksen jälkeen hehkuttivat suureen ääneen sitä, ettei Turussa subjektiivista päivähoito-oikeutta rajaamaan eikä ryhmäkokoja kasvateta, vaikka samat henkilöt äänestivät Vasemmistoliiton esittämää subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja ryhmäkokojen säilyttämisen takaavaa kirjausta vastaan.
Samaisena päivänä Turun kaupunginvaltuuston kanssa kokoustanut Tampereen kaupunginvaltuusto äänesti budjettikokouksessa subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttämisen puolesta. Yksiselitteinen, sitova valtuustotason linjaus turvaa Tampereella sen, että riippumatta Sipilän hallituksen mahdollisesti läpimenevistä varhaiskasvatuslain huonnoksista, päiväkotiryhmille annetaa työrauha ja epävarmassa työmarkkinatilanteessa olevien perheiden lasten oikeus hoitopaikkaansa turvataan myös tulevana syksynä. Turussa samansisältöinen esitys kaatui äänestyksessä ja sen sijaan valtuusto linjasi, että ”Turussa noudatetaan toistaiseksi voimassaolevaa varhaiskasvatuslakia. Mikäli eduskunta säätää lait, jotka poistavat subjektiivisen päivähoito-oikeuden tai kasvattaa ryhmäkokoa, niin kaupunginhallitukselle tuodaan päätettäväksi minkälaista järjestelmää Turussa siitä eteenpäin noudatetaan”.
Kirjaus on hullunkurinen ja ongelmallinen. Ensimmäinen osa, jossa todetaan, että Turussa noudatetaan voimassa olevaa lakia, on mielestäni itsestäänselvä ja tyhjä. Olisikin varsin kummallista, jos kaupungissa toimittaisiin lain mukaan, joka ei vielä ole edes voimassa. Oleellista kirjauksessa on kuitenkin sopimus siitä, että budjetin ratkaisuja voidaan tarkastella lakimuutosten jälkeen uudelleen. Näin ollen edes nyt päätetyn budjetin turvaama palvelutaso ei ole jatkon osalta varma. Lisäksi kirjauksessa sovittiin, että asia viedään kaupunginhallituksen käsittelyyn. Tämä tarkoittaa sitä, että poliittinen keskustelu kaupungin varhaiskasvatuksessa noudatettavasti merkittävästä strategisesta linjauksesta siiretään kaupunginvaltuustolta kaupunginhallituksen suljetun kokoushuoneen sisälle.
Henkilökohtaisesti toivon vilpittömästi, että sopimusryhmien tekemä ratkaisu jättää subjektiivisen päivähoito-oikeuteen ja ryhmäkokoihin liittyvät kysymykset myöhemmin ratkaistavaksi, johtaa myöhemmin siihen, että myöhemmin kaupunginhallituksessa ryhmäkoista ja subjetiivisesta oikeudesta päätetään pitää kiinni. Pidän kuitenkin asian jättämistä vaakalaudalle huonona päätöksenä. Sen sijaan valtuuston olisi pitänyt antaa pitävä lupaus palvelutasosta lapsille ja perheille ja työrauha päiväkodeille, eikä jättää ovia auki kesken vuotta tehtävälle mahdolliselle palvelutason huononnukselle.
Vuonna 2015 Turun kaupungin budjettiin tehtiin kesken vuoden tehty useita muutoksia ja sopeutustoimenpiteitä. Toistuvasti kesken vuoden budjettiin tehtävät muutokset asettavat kyseenalaiseksi varsinaisen talousarvion päättämisen ja luovat kuvaa puokkoilevasta taloudenpidosta, jossa kuntalaiset ja kuntapoliitikot eivät voi olla varmoja kuinka nopeasti kerran tehtyjä budjettilinjauksia oltaisiin taas valmiita muuttamaan. Henkilökohtaisesti toivon, että vuonna 2016 budjetin sorvaamisessa ollaan maltillisempia. Turku on vakavarainen kaupunki, jonka ei tarvitse säästää itseään hengiltä.
Lopuksi pari sanaa budjettiin sisältyvistä investoinneista. Budjetin hyviä puolia ovat mm. siihen sisältyvät Syvälahden ja Yli-Maarian kouluhankkeet sekä Pansion alakoulun kauan odotettu peruskorjaus. Valtuuston enemmistö ei kuitenkaan lämmennyt Vasemmistoliiton esitykselle Pansion yhtenäiskoulusta, joka Pansion alakoulun peruskorjauksen lisäksi olisi käsittänyt myös uuden yläkoulun rakentamisen. Samat poliitikot voivat puhua aiemmassa kokouksessa Yli-Maarian kouluhankkeesta päättetäessä yhtenäiskoulu-mallin hyvistä puolista lasten ja nuorten ja alueiden arjessa, mutta kun päätettävänä on Pansion yhteinäiskoulu, logiikkaa näyttää muuttuvan.