Turun Kiinteistöliikelaitoksen ja TVT Asunnot Oy:n yhteiseen aloitteeseen perustuva Ruusukorttelin asemakaavaluonnos on ollut kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan käsittelyssä kolmessa viime kokouksessa. Asemakaavaprosessin tavoitteena on laajentaa Ruusukorttelin palveluasumista ja mahdollistaa 20 000 kerrosalaneliömetrin uudisrakentaminen Puistokadun, Ruusukorttelinpolun ja -kujan sekä Koulukadun väliselle alueelle.
Kaava-alueelle tehdyn katselmuksen ja kahden pöydällepanon jälkeen eilen tiistaina 13.10. lautakunta päätti äänestyksen jälkeen lähettää kaavaprosessin jatkovalmisteluun kaavaluonnosvaihtoehdon, jossa Ruusukorttelipolun varteen, vastapäätä Mikaelin koulun Koulukadun yksikköä nousisi 16-kerroksinen tornitalo ja Koulukadun varrelle 8-kerroksista uudisrakentamista.
Ruusukorttelin palveluasumisen laajentaminen ja lisärakentaminen on hyvä tavoite, mutta kaavan suurimmaksi ongelmaksi muodostuu se, että kaava-alueella Koulukadun varrella sijaitsee kaksi hyvin toimivaa, hyväkuntoista päiväkotirakennusta, jossa on 220 lapsen päivähoitopaikat.
Koulukadun varren päiväkodit ovat toimivia ja hyväkuntoisia yksiköitä, jotka muodostavat keskusta-alueen kunnallisen päivähoitoverkon merkittävän tukipylvään sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen päivähoitoverkon osalta. Mielestäni rakennuksista luopuminen olisi selkeä huononnus kunnalliseen varhaiskasvatusverkkoon. Rakennuksilla on myös sosiaali- ja kulttuurihistoriallista arvoa aikansa päiväkotirakentamisen edustajina.
Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta katselmuksella Ruusukorttelin kaava-alueella
Vaikka kaavaluonnoksessa mahdollistetaan uudisrakennukseen alakertaan uuden päiväkodin rakentaminen, joka korvaisi osan poistuvista ph-paikoista, on tärkeää muistaa, että päiväkodin mahdollistavasta merkinnästä kaavassa on vielä pitkä matka oikeaksi päiväkodiksi. Se vaatii päätöksiä, investointirahaa sekä rakentamista. Nyt alueella olevat päiväkodit ovat hyvässä kunnossa ja saamieni tietojen mukaan tiloihin on myös tehty investointeja lähiaikoina, joka asettaa rakennusten purkamisajatukset hölmöön valoon.
Keskusta-alueen päivähoitopaikoista on jo pitkään ollut pulaa, eikä ph-paikkojen kysyntä ja tarjonta kohtaa. Tämän tietää moni lapselleen hoitopaikkaa jonottanut vanhempi. Päiväkotien purkamiseen lähtökohtaisesti perustuva kaavaluonnos on hankkeena myös riskialtis ja epävarma, koska sitä ei voida toteuttaa ennen kuin tarvittavat päivähoitopaikat ovat korvattu. Olemassa olevista päiväkodeista luopuminen olisi käytännössä myös vaikea toteuttaa, koska rakennusajaksi tarvittaisiin varhaiskasvatuksen tarpeisiin sopivat väistötilat, jotka jo nyt ovat kiven alla keskustan alueella.
Tornitalo kaupunkikuvallisesti sopimaton
Merkittävin syy siihen miksi henkilökohtaisesti en ole tyytyväinen lautakunnan enemmistön valitsemaan vaihtoehtoon liittyy päiväkoteihin, mutta tämän lisäksi pidän lautakunnan enemmistön tukemaa tornitalovaihtoehtoa kaupunkikuvallisesti paikkaan sopimattomana. Jopa kaavaluonnoksen esitystekstissä tornitalon sopivuus sen paikalle tyrmätään selkeäsanaisesti.
Turun keskusta-alueen rakentaminen laajalti kahdeksankerroksista. Vaikka suhtaudun periaatteessa avoimin mielin myös hyvin korkeaan rakentamiseen, ylikorkeita taloja rakennettaessa on tarkasteltava erityisen tarkasti missä talojen korkeus pääsee oikeuksiinsa, eikä poikkeuksellisen korkeita taloja ole mielekästä kaavoittaa sattumanvaraisiin sijanteihin.
Toisin kuin lautakunnan enemmistä, yhdyn kaavoituksen näkemykseen siitä, että korkea rakentaminen Mikaelin koulun Koulukadun koulurakennuksen viereen ei ole kaupunkikuvallisesti eikä -rakenteellisesti perusteltua.
”Vaihtoehtojen” vaihtoehdottomuus
Kaavaprosessiin liittyy myös muita seikkoja, joihin on syytä suhtautua kriittisesti. Lautakunnalle oli valmisteltu kolme eri ”vaihtoehtoa” päätöksenteon pohjalle. Esittelijän lautakunnalle esittämässä vaihtoehto3:ssa Koulukadun ja Ruusukorttelinkujan varteen olisi tullut tasakorkuista 8-kerroksista rakentamista, lautakunnan enemmistön valitsema vaihtoehto2 perustui 16-kerroksiseen tornitaloon ja vaihtoehto1 oli näiden kahden vaihtoehdon välimuoto.
Vaihtoehdot poikkesivat toisistaan kaupunkikuvallisesti hyvinkin paljon, mutta ”vaihtoehtojen” ongelmana oli se, että kaikki kolme perustuivat täysin samoihin lähtökohtiin rakennusoikeuden määrästä sekä kaava-alueella olevien päiväkotien purkamisesta.
Todelliset vaihtoehdot oli siis tietoisesti jätetty lautakunnalle tarjottujen vaihtoehtojen ulkopuolelle: tärkeimmät poliittiset kysymykset siitä mitä kaava-alueelle on kaupungin näkökulmasta oleellisinta turvata ja mikä on kaava-alueelle sopiva rakennusoikeuden määrä, olivat kaikissa vaihtoehtoehdoissa ratkaistu samalla tavalla: päiväkotirakennukset puretaan ja tilalle ehdoton 20 000 kerrosalaneliömetrin uudisrakentamisen määrä.
Itse olisin kaivannut päätöksentekoon myös vaihtoehtoja, joissa olisi tutkittu myös olemassa olevan rakennuskannan ja uudisrakentamisen yhdistämistä, arvioitu kriittisesti TVT:n ja asettamaa ”ehdotonta” rakennusoikeuden määrää sekä hahmoteltu sitä minkälaista kaupunkia olisi voitu tehdä erilaisilla rakennusoikeuden määrillä.
”Kaavaprosessin yhteydessä ei ole ollut mahdollisuutta tutkia, mikä olisi alueelle sopiva rakennusoikeuden määrä, koska muutoksen hakija, TVT Asunnot Oy, on asettanut ehdottomaksi tavoitteekseen 20 000 k-m2. Kaavaprosessissa on siis vain tutkittu, millä tavoin tuon rakennusoikeuden saa sijoitettua Koulukadun päiväkotien tonteille.” (lainaus esittelytekstistä)
Mielestäni on kyseenalaista, että lautakunta tyytyy keskustelemaan ja päättävään vaihtoehtojen väliltä, joiden erot koskevat pääasiassa sitä kuinka suuri rakennusmassa olisi mielekkäintä alueella asetella – ikään kuin alueella olevien päiväkotirakennuksien tulevaisuus sekä alueelle sopiva rakennusoikeuden määrä ei kuuluisi lautakunnassa istuvien poliitikkojen päätösvallan alaisuuteen, vaan olisi vain kaava-aloitteen tehneiden Kiinteistöliikelaitoksen ja TVT Asunnot Oy:n päätettävissä.
Vasemmistoliitto vaati lautakunnassa kaavaluonnoksen palauttamista valmisteluun, perusteluina sekä alueella olevien päiväkotirakennusten tulevaisuus sekä rakennusoikeuden määrä, jota kaavanvalmistelussa ei ole edes tutkittu (esitys kokonaisuudessaan teksin lopussa). Palautusesitystämme tukivat myös lautakunnassa vaikuttavat vihreät.
Luonnosvaiheen jälkeen varsinaisen asemakaavaehdotuksen valmistelu jatkuu siten, että kaavaluonnos menee asiantuntijatahoille lausunnoille. Mielenkiinnolla odotan minkälaisia lausuntoja saamme eri tahoilta luettavaksi kun asia etenee asemakaavaehdotusvaiheeseen.
———————————————————————————————————-
Palautusesitys:
Asemakaavanmuutosluonnos ”Ruusukortteli” (VII) 7 kaupunginosa (os. Koulukatu 10 ja 12, Puistokatu 11) (28/2014) (Ks) palautetaan valmisteluun.
Alueelle sopiva rakennusoikeuden määrä tutkitaan ja kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle valmistellaan kaavaluonnos, joka turvaa nykyiset kaava-alueella olevat päiväkodit.
Perustelut:
Koulukadun varren päiväkodit ovat toimivia ja hyväkuntoisia yksiköitä, jotka muodostavat keskusta-alueen kunnallisen päivähoitoverkon merkittävän tukipylvään sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen päivähoitoverkon osalta.
Päiväkodeilla on myös kulttuuri- ja sosiaalihistoriallista arvoa aikansa kunnallisen päiväkotirakentamisen edustajina.
Lautakunnalle tarjotut kolme kaavaluonnosvaihtoehtoa perustuvat kaikki samaan ajatukseen siitä, että päiväkodit puretaan ja päivähoitopaikkojen määrä alueella vähenee, vaikka keskusta-alueella päinvastoin tarvitaan lisää päiväkotipaikkoja.
Päiväkotien purkamiseen lähtökohtaisesti perustuva kaavaluonnos on hankkeena riskialtis ja epävarma, koska sitä ei voida toteuttaa ennen kuin tarvittavat päivähoitopaikat ovat korvattu.
Kaikki kolme kaavaluonnosvaihtoehtoa on rakennettu TVT Oy:n ehdottomana pidettyyn 20 000 kerrosalaneliömetrin rakennusoikeuden määrään eikä luonnoksissa ole tarkasteltu kriittisesti sitä minkälainen rakennusoikeuden määrä olisi kaava-alueelle viihtyisän asuinympäristön ja kaupunkikuvan kannalta otollisin.
Kaupunki asukkaiden ja ympäristön ehdoilla! 