Itä-Turun Vasemmistoliitto vaati kevätkokouksessaan laittoman pitkien päivähoitojonojen purkamista

Itä-Turun Vasemmistoliitto piti tänään torstaina 16.5. yhdistyksen kevätkokouksen, jossa valittiin yhdistykselle uusi puheejohtajisto ja johtokunta sekä otettiin kantaa Turun varhaiskasvatuksen palveluiden tarjonnan riittävyyteen. Allekirjoittanut valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi valittiin Katja Keto. Pitkään yhdistyksen puheenjohtaja toiminut kaupunginvaltuutettu Alpo Lähteenmäki jatkaa vaikuttamista Itä-Turun Vasemmistoliiton johtokunnasta. Alla kokouksen kannanotto.

Itä-Turun Vasemmistoliitto: laittoman pitkät päivähoitojonot purettava välittömästi!

Itä-Turun Vasemmistoliitto vaatii Turun kaupungilta välittömiä toimenpiteitä laittoman pitkiksi venyneiden päivähoitojonojen purkamiseksi. Turun kaupungin tarkastuslautakunnan 17.4. julkaisema arviointiraportti varhaiskasvatuksesta kertoo karua kieltä päivähoitopalveluiden riittämättömyydestä: laki subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta ei toteudu ja viimeisten parin vuoden aikana noin 130–150 lasta ollut jonossa yli lain sallimat neljä kuukautta.

Selvityksen mukaan päivähoitopaikkojen vajaus koskettaa koko Turkua, mutta erityisen kärjistynyt tilanne on Itä- ja Pohjois-Turun alueilla. Pisimmillään jono on Itä-Turun alueella, jonne ei ole suunnitteilla ainoatakaan uudishanketta, huolimatta siitä, että lasten määrä alueella ei ole vähenemässä.

Itä-Turun Vasemmistoliitto vaatii kaupunkia aloittamaan toimenpiteet, joilla taataan sekä alueellinen tasa-arvo kunnassa että varaudutaan lapsimäärän kasvuun tulevaisuudessa. Kasvatus- ja opetustoimen vuoden 2012 ennusteiden mukaan päivähoitoikäisten lasten määrä kasvaa Turussa vuoteen 2018 mennessä yli 1100 lapsella. Itä-Turun Vasemmistoliitto haluaakin huomauttaa, että jo vain siihen, että nykyinen, riittämätön palDSCF6521veluntarjontataso pystyttäisiin säilyttämään, Turku tarvitsee yli 650 uutta päivähoitopaikkaa vuoteen 2018 mennessä.

Jotta lakisääteiset palvelut voidaan tarjota asianmukaisesti ja yhdenvertaisesti, näyttää siltä, että Turkuun on tulevaisuudessa rakennettava useampi uusi kunnallinen päiväkoti tai remontoitava riittävästi muita tiloja päivähoidolle sopiviksi. Uusia tiloja tarvitaan, koska kasvattamalla ryhmäkokoja hoitopaikkoja ei juuri enää voida lisätä.

Itä-Turun Vasemmistoliitto painottaa, että lukuisat asiantuntijat ja tutkimustulokset puhuvat varhaisen tuen tärkeydestä sosiaalisten ongelmien ehkäisemisessä. Päivähoito kehittää lasten sosiaalisia taitoja ja muuta kuin suomea kotikielenään puhuville lapsille päivähoito on yleensä ensisijaisen tärkeä paikka suomen kielen oppimiselle. Yhdistys haluaakin korostaa, että laittoman pitkät jonot ovat pitkällä tähtäimellä kunnalle kestämätön tilanne niin juridisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisesti.

Lisätiedot: puheenjohtaja Elina Sandelin 040 8331707

Ravintoa herrakerholle & ravintoa lapsille

IMAG0183

Lautakunnan kokouksessa on järjestäen maittavat ja hyvät kokoustarjoilut. Kuvassa olevien katkarapuvoileipien lisäksi tarjolla on yleensä myös lohivoileipiä ja lihaleipiä. Nam nam.

IMAG0184

Kasvissyöjäkin huomiodaan. Tiistaina 7.5. omalla lautasellani oli tuoretta ananasta, tummia ja vaaleta viinirypäleitä, mandariinia ja kaksi voileipää, joiden päältä löytyi tomaattia, kirsikkatomaattia, kurkkua, aurinkokuivattuatomaattia, salaattia ym. Värikästä ja houkuttelevaa. Eikö vain?

IMAG0177

Turun kaupungin päiväkotien maanantaina 6.5. ruokana oli jauhelihakeittoa ja kasvisversiona soijarouhekeitto. Päiväkodeissa ruoantuotanto on keskitetty muutamaan yksikköön, joten ruoka on käytännössä samaa kaikissa yksiköissä. Kuvan lautasella on kasvisversio ruokana olleesta kasvisversiosta, josta käytän itse nimitystä perunakeitto. Herkullista? Not.

Mikäli havaintoni pitävät paikkansa maanantainen keitto koostui perunakuutioista ja porkkanakuutioista (pakastevalmisteita), soijarouheesta sekä pienestä määrästä sipulia. Lihaversio taasen näytti koostuvan samoista raaka-aineista kuin kasvisversio, mutta soijarouheen tilalla oli jauhelihaa. Kumpikaan versio ruuista ei vastannut käsitystäni laadukkaasta ravinnosta.

Maanantaina Turun kaupunginvaltuustossa 6.5. keskusteltiin tarkastuslautakunnan varhaiskasvatuksen laatua ja tilaa käsittelevästä raportista. Keskustelua riitti yli kaksi tuntia. Lue lisää tästä, tästä tai tästä.

Yksi aihe, valtuuston keskustelussa ei kuitenkaan kiinnitetty huomiota, on päiväkodeissa tarjottava ruoka. Mielestäni Turun kaupungin on vastedes kiinnitettävä huomattavasti enemmän huomiota päiväkodeissa ja kouluissa ja niin ikään muissa laitoksissa tarjottavan ruoan laatuun. Mielenkiintoista olisi myös tietää kuinka moni kaupungin palveluksessa oleva työntekijä allekirjoittaisi hypoteesini siitä, että lapsille tarjottavan ruoan laatu on jo pidemmän aikaa pääsääntöisesti heikentynyt eikä ruoanvalmistuksen keskittäminen suurempiin yksiköihin ja kauemmas paikoista, joissa se syödään, ole ainakaan parantanut ruoan laatua. (Joitain poikkeuksiakin toki todennäköisesti on esim. erityisruokavalioiden kohdalla.)

Maanantaina 6.5. päiväkodissa tarjottu ruoka oli mielestäni rimanalitus. Välillä ruoka on oikeasti hyvääkin, mutta liian usein taso on kuitenkin sellainen, että epäilen vahvasti, että mikäli samaa sapuskaa tarjottaisiin esimerkiksi valtuutetuille valtuuston kokouksen yhteydessä, ruoat jäisi todennäköisesti syömättä ja päättäjät huristaisivat hesen kautta himaan.

Toki pakasteesta otetuilla porkkana- ja perunakuutioilla pärjää hengissä, mutta se ei riitä. Ruoan jota tarjotaan päiväkodeissa ja kouluissa lapsille, täytyy olla sellaista, että sitä suostuvat myös aikuiset syömään. Siihen on oltava varaa. Jotenkin siitä tulee itselle todella skitsofreeninen fiilis, että samaan aikaan kuin kentällä käytännön työtä tekevät yksiköt on alistettu jatkuvien säästöjen kurjimukseen, herrakerho vetelee katkarapuvoileipiä ja juo kännejä kaupungin piikkiin.

Vappupuhe Uudessakaupungissa 1.5.2013

Hyvät ystävät, hyvät aatteen toverit,

On hienoa olla puhumassa täällä Uudenkaupungin torilla, jossa vasemmisto juhlii yhdessä työväen juhlapäivää.

 

 

Vappuun liittyy monenlaisia perinteitä ja merkityksiä. Yhdelle se on karnevalistinen juhla, joka tarjoaa värikkäine ilmapalloineen ja serpentiineineen nopean irtioton ehkä raskaastakin, harmaasta arjesta. Toisille päivä, jolloin pakataan piknik-koriin kuohuviiniä ja perunasalaattia, ja lähdetään perheen tai ystävien kanssa ylioppilaslakki päässä viettämään aurinkoista kevätpäivää.

 

 

Työväenliikkeelle toukokuun ensimmäisellä päivällä on kuitenkin avain erityinen merkitys. Vappuna kokoonnumme yhteen muistelemaan historiaa ja juhlimaan aatetoveriemme taisteluja niin kahdeksantuntisen työpäivän kuin palkallisten lomien puolesta.

 

 

Hyvät toverit,

Vappuna meidän vasemmistolaisten on hyvä pysähtyä toviksi pohtimaan nykyhetkeä ja niitä yhteiskunnallisia olosuhteita ja poliittisia haasteita, joiden keskellä toimimme ja elämme. Ensimmäisenä ja varmasti vakavimpana on nostettava esille globaali ympäristökriisi.

 

 

Yhä kiihtyvällä vauhdilla lämpenevä ilmasto, luonnonvarojen kestämätön kulutus ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vaativat poliittisilta päättäjiltä nopeita toimia. Valmisteilla olevasta ilmastolaista on saatava riittävän kunnianhimoinen. Hiilipäästöjä on vähennettävä ohjaamalla yhä enemmän liikennettä raiteille, sekä kiinnimällä huomiota niin energiantuotantoon kuin siihenkin mitä laitamme ruokalautasellemme.

 

Kuten tiedämme, teknologiaa, jolla ilmastonmuutosta hillitään, on olemassa runsaasti. Poliittinen paine onkin nyt suunnattava siihen, että olemassa olevaa teknologiaa saadaan käyttöön, myös muualla kuin täällä Uudessakaupungissa.

 

On kuitenkin selvää, että pelkällä teknologialla ei ratkaista kaikkia ympäristöongelmia, jotka kapitalistinen tuotantotalous ja jatkuvan talouskasvun vaade ovat saaneet maailmassamme aikaan. Vihreän teknologian lisäksi tarvitsemme entistä tiukempia sääntöjä ja rajoituksia sille millä tavoin ja millä ehdoin luonnonvaroja voidaan alistaa kapitalistiselle voiton tavoittelulle. Maapallon on säilyttävä elinkelpoisena meidän lisäksi myös tuleville sukupolville.

 

Hyvät toverit,

Mielestäni vasemmiston on tulevaisuudessa suhtauduttava yhä avoimemmin ja ennakkoluulottomammin erilaisiin utopioihin tai näkemyksiin taloudesta, joka ei perustu kasvuun. Vasemmiston on kehiteltävä aktiivisesti omia malleja taloudesta, joka on riippumaton kasvusta tai kasvaa vain hyvin maltillisesti luonnonvarojen kohtuukäytön sallimissa rajoissa.

 

Globaalin ympäristökriisin lisäksi vasemmisto kohtaa monia muita haasteita. Koko Euroopassa vasemmiston on kamppailtava oikeiston ideologista yksityistämismaniaa vastaan, sekä kyseenalaistettava vaihtoehdottomuuden verhoon kiedottu leikkauspolitiikka, jonka maksajiksi näyttää jääneen erityisesti sairaat, vanhukset, nuoriso ja eritoten siirtolaiset.

 

 

Hyvät toverit,

Huhtikuun lopulla Suomen lähi- ja perushoitajien liitto SuPerin edustajisto otti perustellusti kantaa useissa kunnissa tapahtuvaa jatkuvaa alibudjetointia vastaan. SuPeri vaatii kannanotossaan viranhaltijoita ja poliittisia päättäjiä, jotka tietoisesti budjetoivat liian pieniä määrärahoja lakisääteisten palveluiden tuottamiseen vastuuseen teoistaan. SuPerin mukaan alimitoitettujen määrärahojen seuraukset näkyvät sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikkojen arjessa riittämättömänä henkilöstönä ja puutteellisina palveluina ja suurimmiksi kärsijöiksi jäävät sairaat, vanhukset, lapset sekä heidän hoitajansa.

 

Hyvät toverit,

Talouteen liittyvät poliittiset kamppailut ovat vasemmistolaisen politiikan ytimessä niin kunnissa, valtakunnan tasolla kuin kansainvälisesti. Talouspoliittisten kamppailujen tärkeyttä ei kuitenkaan voida käyttää perusteluna muun ihmisten välisen eriarvoisuuden tai syrjinnän läpisormien katsomiseen. Tasaisemman tulonjaon ja tasa-arvoa ja hyvinvointia luovien palveluiden puolustamisen lisäksi vasemmiston on tehtävä työtä niin seksuaalisen, sukupuolisen kuin katsomuksellisenkin yhdenvertaisuuden eteen.

 

 

Sukupuolineutraalin avioliittolain lisäksi tarvitsemme muun muassa kaikille yhteisen katsomusaineen, joka ei karsinoi oppilaita uskontokunnittain ja aseta lapsia koulussa heidän katsomuksensa perusteella eriarvoisiin asemiin.

 

Hyvät toverit,

Työelämän muutoksista ja prekarisaatiosta on puhuttu jo vuosia. Tästä huolimatta tuntuu pahasti siltä, että osa päättäjistämme pitää edelleen päätään pensaassa asian suhteen.

 

On täysin tiedettyä, että työelämä ei ole entisensä. Työsuhteet ja -urat ovat sirpaloituneet ja pirstaloituneet. Yhä useammalle työtätekevälle mikään työhön liittyvä ei ole tulevaisuudessa varmaa. Edes korkein mahdollinen koulutus ei takaa varmaa työpaikkaa. Työelämä on muuttanut luonnettaan myös siinä, että työntekijä kantaa yhä useammin perinteisesti työnantajalle kannettavaksi kuuluvia riskejä.

 

On pakkoyrittäjyyttä, jossa aikaisemmin jo niin ikään valmiiksi pienipalkkaisessa työtä tehneet työntekijät ovat käytännössä pakotettu ryhtymään elinkeinonharjoittajiksi. Moni niin sanottu pakkoyrittäjä joutuu hinnoittelemaan itse oman työnsä työehtosopimusten mukaisten minimipalkkojen alle ja pitkistä työpäivistä huolimatta kärvistelee köyhyysrajan tuntumissa tai jopa sen alapuolella.

 

 

Samanaikaisesti kuin prekaariluokka kärvistelee toimeentulonsa kasaansaamisessa, moni kokopäiväisessä työsuhteessa työtä tekevä ihminen uupuu ennen aikojaan stressaavan tai kuormittavan työnsä alle. Tästä huolimatta puheeseen työnjakamisesta ja kannustusloukkujen poistamisesta törmää harvemmin kuin esimerkiksi jo lähtökohtaisesti ongelmalliseen keskusteluun eläkeiän nostamisesta.

 

Hyvät toverit,

Riittävä perustoimeentulo on toimivan, tasa-arvoisen ja ihmisarvon tunnustavan yhteiskunnan välttämätön perusedellytys. Yhteiskunta, jossa osalta ihmistä evätään välttämättömiin elinkustannuksiin riittävä toimeentulo, vajoaa väistämättä ennen pitkään barbariaan.

 

 

Viimeisimpien tutkimusten mukaan yhä useampi sosiaaliturvaan oikeutettu ei hae itselleen kuuluvaa tukea, koska tuen hakeminen koetaan liian vaikeaksi tai monimutkaiseksi. Tämä onglema koskee erityisesti toimeentulotukea. Mielestäni jo viimeistään tämän tiedon edessä, on syytä huolestua.

 

Valitettavasti sosiaaliturvajärjestelmän konkreettisten ja todellisten kipupisteiden sijaan keskustelun keskiöön nousee toistuvasti niin sanotut sosiaaliturvan väärinkäyttäjät. Mieleeni tulee taannoinen Kuntalehden kolumni, jossa kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo kyseenalaisti alle 25-vuotiaiden nuorten oikeuden toimeentulotukeen.

 

Hyvät toverit,

Osallistuessamme keskusteluun sosiaaliturvan oikeutuksesta on ensiarvoisen tärkeää huomioida, että suurpääoma ja porvari ei iloitse mistään niin paljon kuin siitä, kun omaa työtään myyvä työläinen asettuu sosiaaliturvalla elävää ihmistä vastaan ja kyseenalaistaa työelämän ulkopuolella olevien ihmisten oikeuden perustoimeentuloon.

 

Hyvät toverit,

Mielestäni on varsin selvää, että nykyinen sosiaaliturvajärjestelmämme ei enää pysty vastaamaan muuttuneen työelämän ja uusien yhteiskunnallisten olosuhteiden tuomiin haasteisiin. Tämän vuoksi aikanaan hyvin palvellut sosiaaliturvajärjestelmä on korvattava uudella, jonka selkärangaksi tarvitaan riittävän suuri, vastikkeeton perustulo.

 

Perustulo poistaa kannustinluokkuja, mahdollistaa osatyökykyisille ihmisille palkkatyöntekemisen, luo vapautta ja vähentää byrokratiaa. Riittävän suurella perustulolla voimme myös parantaa työntekijän neuvotteluasemaa, itsensätyöllistäjien ja pienyrittäjien asemaa sekä luoda tilaa edellytyksiä erilaisille ihmillisesti merkityksellisille luovalle toiminnalle, jonka on vaikea löytää paikkaansa kapitalismille alistetussa yhteiskunnassa.

 

 

Viimeisimpien mittausten mukaan perustulolle löytyy vankkaa kannatusta suomalaisten keskuudesta. Erityisesti perustulon kannalla ovat vasemmistolaiset, työttömät, pienituloiset ja palkansaajat. Ajatuksena perustulo ei kuitenkaan ole lähtökohtaisesti vasemmistolainen tai oikeistolainen. Perustulon vasemmisto- tai oikeistolaisuuden määrittää loppukädessä perustulon suuruus. Oikeisto puhuu toisinaan ylpeänä kustannusneutraalista perustulosta. Mielestäni vasemmisto voisi olla ylpeä perustulosta, jolla kustannusneutraaliuden sijaan tasoitetaan tuloeroja. Onhan laajasti ymmärretty tosiasia, että inhimillisestä näkökulmasta katsottuna toimiva yhteiskunta on yhteiskunta, jossa ihmisten väliset tulo- ja varallisuuserot eivät ole kohtuuttomat.

 

 

Hyvät toverit,

Vakka-Suomen Sanomista 3.5.2013.

Vakka-Suomen Sanomista 3.5.2013.

On tavallista, että uudet asiat ja ajattelutavat kohtaavat aina myös vastustusta. On ymmärrettävää, että sitä kohdistuu myös perustuloon. Tästä huolimatta meillä ei ole syytä ajatella, että perustulo olisi utopiaa. Perustulo on konkreettinen yhteiskunnallinen uudistus, jonka toteuttamisen esteenä ei ole muuta kuin poliittinen tahto. Tämän vuoksi kannustankin lämpimästi jokaista vapautta, turvattua perustoimeentuloa kannattavaa toveria viimeistään nyt allekirjoittamaan kansalaisaloitteen perustulon puolesta.

Lopuksi haluan toivottaa kaikille tulipunaista vappua ja iloista, onnellista ja solidaarista kevättä 2013!